Kari Vepsä.
Kari Vepsä, 73, on pitkän linjan iskelmäartisti, jolle on kertynyt kokemusta alasta 1960-luvulta saakka.
Karin yksi tunnetuimmista hiteistä on vuoden 1996 Syksyn Sävel -kisan voittokappale Onnenmaa. Se on myös hänen taustayhtyeensä nimi. Kari aloitti uransa Pieksämäellä jo 1960-luvulla esiintyen aluksi Trio Leikkaan ja myöhemmin muun muuassa Jorma Markoksen yhtyeissä.
Sympaattinen hevosmies kertoo ajatuksiaan suomalaisen iskelmän tilasta elokuussa julkaistussa Sami Lotilan kirjoittamassa Suomalaiset lavatähdet -kirjassa (Readme.fi).
Kirjaan on haastateltu monta tanssikansalle tuttua nimeä, jotka kaikki kertovat rehellisesti ja rohkeasti uransa nousuista ja laskuista.
Lue myös: Jouko Elevaara paljastaa kirjassa: ”Puolet artisteista keikkaili juovuksissa”
Autojen cd-soitinten puuttuminen harmittaa
Kari Vepsä harmittelee kirjassa sitä, että iskelmää ei tahdo kuulua juuri missään laajemmin. Myöskään levyt eivät tee kauppansa.
”Huono uudistus äänilevyjen kannalta on ollut sekin, ettei uusiin autoihin panna enää ollenkaan CD-soittimia. Jos ei ole soitinta, niin ei soiteta levyäkään. Nimenomaan autoillessaanhan suomalaiset ovat tottuneet kuuntelemaan musiikkia.”
Lue myös: Kari Vepsän onnen kesä: syöpä kurissa – tytär meni naimisiin
Vepsä tietää, että nykyään musiikkia kuunnellaan YouTubesta ja Spotifystä, mutta ne ovat palveluja, joista vanhempi väki ”ei tiedä yhtään mitään”.
”Radio Suomi ei soita musiikkia suurimmalle kohderyhmälleen”
Vielä suurempi harmi on verorahoin kustannettu valtiollinen Yleisradio. Iskelmätähden havaintojen mukaan Ylellä ei soiteta enää iskelmää.
”Noh, Radio Suomi on vielä olemassa, mutta sieltä tulee kotimaista iskelmää vain tunti päivässä. Radio Suomen on tarkoitus olla kansanradio, ja sen kuuntelijoista kuusikymmentä prosenttia on eläkeläisiä, mutta se ei soita musiikkia suurimmalle kohderyhmälleen”, Vepsä suomii.
”Radion paradoksi on nykyään se, että siellä on töissä niin nuorta väkeä, ettei se ymmärrä iskelmän päälle. Radiotoimittajien oma musiikkimaku on jotain ihan muuta.”
Lue myös: Syöpäsairas Kari Vepsä laulaa koskettavasti elämästään
Uudemmat lavatanssijat ovat ”kovia valittamaan”
Kari kuitenkin sanoo, että onneksi nuorempikin väki on löytämässä tanssipaikkoja ”ainakin jossain mittakaavassa.”
Kari on tästä luonnollisesti hyvillään, mutta nostaa esiin ”uuden sukupolven” kriittisyyden esiintyjiä kohtaan.
”Nuoret harjoittelevat tanssia tosissaan ja tulevat keikoillekin ikään kuin treenaamaan. Pohjimmiltaan se on tietenkin hyvä asia ja olen siitä kiitollinen, mutta pakko on kuitenkin todeta, että uusi sukupolvi on kova valittamaan. Lavalle sataa kitkeriä kommentteja, jos orkesteri soittaa väärässä tempossa tai jos jokin soitin puuttuu kokoonpanosta. Hanuri on sellainen, mikä pitää olla aina mukana, muuten saa bändi kuulla kunniansa.”
Vepsän mukaan tanssien tarkoitus on muuttunut niin, että ennen tansseihin mentiin iskemään naisia ja etsimään elämänkumppania, mutta nykyään pääosassa on itse tanssi ja illan viettäminen ilman ”taka-ajatuksia”.
”Nykyään tanssiyleisö on myös artistiuskollisempaa ja saattaa matkustaa pitkiäkin matkoja oman suosikkilaulajansa tai -orkesterinsa keikalle. Ennen tansseihin mentiin lähimmälle lavalle tai ravintolaan, oli esiintyjä kuka tahansa.”
