Kari Tapio ja Pate Mustajärvi ovat suosituimpien suomalaisten käännösiskelmien esittäjien kärjessä, selviää tuoreesta Mä elän vieläkin -teoksesta.
Suomalaisen iskelmän historiaa ei voi ymmärtää ilman käännöskappaleita. Tietokirjailija Timo Pennasen tuoreen kirjan mukaan ne olivat vuosikymmenten ajan koko hittikoneiston ydin ja nostivat esiin lukuisia tähtinimiä.
Osa niistä kasvoi jopa kansallisen identiteetin rakennuspalikoiksi, kuten Kari Tapion Olen suomalainen. Myös Suvivirren ja Tiernapoikien juuret ovat ulkomailla.
Tammikuussa 2026 ilmestynyt Mä elän vieläkin -teos (Avain) vie mukanaan yli satavuotiseen kertomukseen käännöshittien noususta ja hiipumisesta iskelmätähtien tarinoita unohtamatta. Kuka hitit löysi ja kuka teki uudet sanat? Voiko hitistä tehdä flopin tai flopista hitin? Vaikka suurin suosio on hiipunut, käännöshitteja kuunnellaan edelleen runsaasti.
Teoksen tekijä Timo Pennanen on akaalainen graafinen suunnittelija ja tietokirjailija. Aikaisempaan tuotantoon kuuluu neljä musiikkiaiheista teosta ja autismia käsittelevä Oikein silmin (2024).
Parhaina vuosina jopa 75 prosenttia Suomen listahiteistä oli käännöksiä
Kirjassa selviää, että 1960–70-luvuilla jopa puolet kaikista kotimaisista listahiteistä oli ulkomaisten kappaleiden suomennoksia. Parhaina vuosina osuus nousi lähes 75 prosenttiin.
Kyse ei ollut marginaalista, vaan koko suomalaisen pop- ja iskelmäkulttuurin perustasta.
Käännösiskelmät loivat tähtikaartin
Pennasen mukaan monet suomalaisen musiikin legendat rakensivat uransa nimenomaan käännöshiteillä.
Tällaisia nimiä olivat muun muassa:
- Danny
- Frederik
- Tapani Kansa
- Kirka
- Katri Helena
- Marion Rung
- Lea Laven
- Virve ”Vicky” Rosti
Esimerkiksi Danny on kirjan mukaan Suomen menestynein käännösartisti.
Käännöskappaleet eivät olleet vain yksittäisiä hittejä, vaan kokonaisia albumeita rakennettiin niiden varaan – ja ne myivät.
Finnhits-Suomi syntyi käännöksistä
Pennanen kuvaa ilmiötä kokonaisena aikakautena.
Kasettisoittimien yleistyessä ja kysynnän kasvaessa syntyi niin sanottu Finnhits-Suomi, jossa iskelmä levisi koko kansan musiikiksi, uudet tähdet nousivat nopeasti ja ulkomaiset hitit “kotoistettiin” suomeksi massoille.
Käännöskappaleita tehtiin valtavia määriä: yli tuhat kappaletta nousi hiteiksi vuodesta 1960 eteenpäin.
Katso Kari Tapio Olen suomalainen 1983:
Sitten kaikki muuttui
1980-luvulta alkaen suunta kääntyi jyrkästi.
- 1988: käännösten osuus noin 20 %
- 1998: alle 10 %
- 2007 jälkeen: ei juuri yhtään
Sen jälkeen menestys on tullut lähes pelkästään kotimaisilla sävellyksillä.
Kaikkien aikojen käännöshitti
Pennasen laskelmien mukaan kaikkien aikojen ykkönen on Kari Tapion suomeksi vuonna 1983 laulama Olen suomalainen.
Se on edelleen suosituimpien käännösiskelmien Suomen kärjessä, kun huomioidaan sekä listamenestys että suoratoistot. Kappale on Raul Reimanin sanoittama suomalainen versio italiankielisestä kappaleesta L’italiano, jonka alkuperäinen esittäjä on Salvatore ”Toto” Cutugno: Suru-uutinen: Kari Tapion klassikkohittien säveltäjä on kuollut
Kuitenkin Pate Mustajärven Mä elän vieläkin on jo ohittanut sen Spotify-kuunteluissa noin kahden miljoonan toiston erolla.
Mä elän vieläkin on amerikkalainen sävellys Highwayman vuodelta 1977. Kappale julkaistiin vuonna 2000 Pate Mustajärven sooloalbumilla Ukkometso, ja Mustajärven itsensä lisäksi siinä laulavat Harri Marstio, Jorma Kääriäinen ja Topi Sorsakoski. Pate Mustajärvi suunnitteli Topi Sorsakosken paikalle alunperin Kari Tapiota, mutta hän kieltäytyi.
Lue myös: Pate Mustajärvi sai viimeisen leposijansa – toive toteutui
Kuuntele Pate Mustajärvi Mä elän vieläkin 2000:
Nämä ovat kovimmat käännöshitit – listat
Kirja sisältää tarkat listaukset eri maiden alkuperästä tehdyistä menestyneimmistä suomennoksista.
Menestyneimmät brittiläisperäiset käännöshitit
- Kontra: Jerry Cotton (1978)
- Jari Huhtasalo: Äideistä parhain (1972)
- Vicky: Kun Chicago kuoli (1975)
- Tapani Kansa: Delilah (1968)
- Ressu Redford: Älä mee (1990)
Menestyneimmät yhdysvaltalaisperäiset käännöshitit
- Fredi: Puhu hiljaa rakkaudesta (1972)
- Rauli Badding Somerjoki: Fiilaten ja höyläten (1973)
- Danny: Kesäkatu (1967)
- Fredi: Rakkaustarina (1971)
- Vicky: Näinkö aina meille täällä käy (1976)
Menestyneimmät ranskalaisperäiset käännöshitit
- Paula Koivuniemi: Tummat silmät, ruskea tukka (1980)
- Pasi Kaunisto: Koskaan et muuttua saa (1969)
- Katri Helena: Kesän lapsi (1976)
- Markku Karjalainen: Läähätän ja läkähdyn (1973)
- Johnny Forsell: Esperanza (1962)
Katso Paula Koivuniemi & Helsingin poliisisoittokunta Tummat silmät, ruskea tukka 2021:
Menestyneimmät espanjalaisperäiset käännöshitit
- Kisu: Uneen aika vaipuu (1974)
- Danny: Vähän ennen kyyneleitä (1966)
- Kisu: Onnestain on puolet sinun (1977)
- Frederik: Taka-takata (1973)
- Fredi: Napostellaan (1967)
(Sijoitukset perustuvat Pennasen kehittämään myynti- ja soittomääriin pohjautuvaan pisteytykseen.)
Yllättävä havainto
Kirja paljastaa myös kiinnostavia yksityiskohtia:
- Beatlesin kappaleista tehtiin eniten suomennoksia
- Joistakin supertähdistä, kuten Michael Jacksonista, ei tehty yhtään käännöshittiä
- 1960–1984 jokaisesta euroviisuvoittajasta tehtiin suomalainen versio
Kuuntele Jari Huhtasalo Äideistä parhain (alkuper. Mother of Mine) 1972:
Lopputulos: kokonainen aikakausi
Pennasen mukaan käännöskappaleet eivät olleet vain musiikkia. Ne olivat koko suomalaisen populaarikulttuurin rakennuspalikka.
Ja vaikka ilmiö on lähes kadonnut, sen jälki kuuluu yhä: monet kaikkien aikojen rakastetuimmista iskelmistä ovat edelleen käännöksiä.
Tanssiin.fi
Tanssiin.fi
