Eila Pellinen on yksi tunnetuimmista suomalaisista iskelmälaulajista, vaikka hänen uransa kesti käytännössä vain reilun vuosikymmenen ja Pellisen oma elämäkin päättyi aivan liian varhain.
Pellinen syntyi vuonna 1938 viisilapsisen sulkavalaisperheen esikoiseksi, ja hänen laulunlahjansa huomattiin jo varhain. Muutettuaan Helsinkiin1956 Pellinen meni töihin kirjapainoon ja aloitti lauluopinnot päivätyönsä ohessa.
Eilan elämä muuttui vuonna 1957, kun hän huomasi kadulla kävellessään mainoksen koelaulutilaisuudesta. Legendaarinen Musiikki Fazerin tuotantopäällikkö Toivo Kärki antoi parikymppiselle nuorelle naiselle levytysmahdollisuuden samana vuonna.
Kärjen näkökulmasta kirkas- ja kaunisäänisen Eila Pellisen tulo musiikkimaailmaan tapahtui juuri oikealla hetkellä, sillä hän oli kaivannut talliinsa nuorta, persoonallista ja varsinkin huippulahjakasta naislaulajaa.
Iskelmä eli tuolloin murrosvaihettaan, kun tango oli syrjäytymässä foxtrotien tieltä, ja levytilastojen kärjessä olivat kilpailevan levy-yhtiön Scandian naislaulajat Annikki Tähti, Brita Koivunen ja Laila Kinnunen.
Eila Pellisen ensimmäinen levytys oli singlelevy Pakoon, pakoon / Valtameressä on saari, joka ilmestyi lokakuussa 1957.
KATSO Yleisradion ainutkertaisen haastatteluvideo Levylautaselta-ohjelmasta 03.12.1962. Iskelmälaulaja Eila Pellinen kertoo mm. päivätyön ja levytysten, yhteensovittamisesta. Toim. Eino Virtanen.
Hittiputki 1960-luvulla
Hittejä alkoi tulla pian. Vuosina 1958-1962 Pellinen levytti 20 Kärjen originaalisävellystä, joista tunnetuimpia ovat Onni jonka annoin pois, Nyt maksaa saan sen ja Nyt sataa.
Hänen ominta alaa olivat lisäksi käännöskappaleet, kuten Kaksi kitaraa, Kultaiset korvarenkaat, Vihreät niityt, Surullinen sunnuntai ja Särkyneen toiveen katu. Ne ovat Eilan klassikkotulkintoja, jotka yhä soivat Suomen radiossa.
Eila liittyi Ossi Runteen yhtyeeseen 1950-luvun lopulla ja esiintyi myös elokuvissa.
1960-luvulla Pellisellä oli oma orkesteri. Uudet tuulet musiikkirintamalla sekä perhesyyt vähensivät kuitenkin levytyksiä sekä myös esiintymisiä.
1970-luvulle tultaessa hän esiintyi enää oikeastaan pääkaupunkiseudulla. Viimeisen levynsä hän julkaisi vuonna 1975.
Eila avioitui vuonna 1964 rikospoliisi ja harrastajamuusikko Ari Reiman kanssa, ja heille syntyi poika.
Lue myös: Muistatko Janne Raappanan? Taikakuun jättänyt laulaja nappasi hopeaa Eukonkannon MM-kisoissa
Rintasyöpä vei Eilan 38-vuotiaana
Eilan elämää päättyi vain 38-vuotiaana.
Hän sairastui rintasyöpään. Vaikka molemmat rinnat poistettiin, syöpä ehti levitä. Vakavasta sairaudesta huolimatta Eila teki loppuun asti keikkojakin.
”Hän oli sisupussi”, Eilan veli Esko Pellinen kuvaili Ilta-Sanomissa taannoin.
Eila Pellinen kuoli 10. huhtikuuta 1977.
Siunaustilaisuus oli koskettava ja omaiset muistelevat, kuinka sydäntäsärkevästi Ossi Runne soitti kirkossa trumpettia.
