Aki Samuli. Kuva: Itv Studios Finland Oy / Yle.
Tangokuningas ja maatalousyrittäjä Aki Samuli on ottanut tiukasti kantaa suomalaisen maatalouden merkityksestä. Hän käsittelee Facebook-sivullaan julkaisemassaan pitkässä puheenvuorossa muun muassa viljelijöiden toimeentuloa ja jaksamista, huoltovarmuutta sekä maatalouden tulevaisuutta.
Aihe on Akille nykyään erityisen läheinen myös oman arjen kautta. Vuoden 2015 tangokuningas muutti Taipalsaarelle puolisonsa Niko Kirvesniemen kotiseudulle ja ryhtyi maitotilan isännäksi.
Tilalla tehtiin vuodenvaihteessa sukupolvenvaihdos, minkä jälkeen vastuu tilasta siirtyi Akille ja Nikolle. Tilalla on noin 80 eläintä, joista lypsykarjaa on noin 40. Aki on myös kouluttautunut tuotantoeläintenhoitajaksi ja työskennellyt maatalouslomittajana.
Lue myös: Aki Samuli esittelee Niko-rakkaansa tv:ssä – kunnostavat hirsikoulua kodikseen
”Tuottajalle asti päätyy vain murusia”
Kirjoituksessaan Aki nostaa erityisesti esille viljelijöiden taloudellisen aseman. Hänen mukaansa suomalaiset tuottajat joutuvat työskentelemään sääolojen, maailmanmarkkinoiden hintavaihteluiden, kasvavien tuotantokustannusten ja byrokratian muodostamassa ristipaineessa.
”Meidän on uskallettava puhua suoraan myös rahasta ja jaksamisesta. Ruokaketjussa arvo jakautuu usein epäoikeudenmukaisesti. Kaupan hyllyllä elintarvikkeen hinta voi nousta, mutta tuottajalle asti tästä hinnasta päätyy vain murusia. Tämä yhtälö on kestämätön”, Aki kirjoittaa.
Hänen mukaansa suomalaisen ruoan tuottajan pitäisi pystyä elämään työllään, investoimaan tulevaisuuteen ja luottamaan siihen, että tila voidaan aikanaan jättää elinvoimaisena seuraavalle sukupolvelle.
Aki muistuttaa myös kuluttajien vastuusta.
”Jokainen suomalainen tekee maatalouspoliittisen valinnan joka kerta ruokakaupassa käydessään. Kotimaisen tuotteen valitseminen on suora luottamuslause suomalaiselle työlle.”
”Sään ja luonnonvoimien kanssa eläminen vaatii henkistä kanttia”
aki samuli
Akin mukaan suomalaisella viljelijällä on kolme vaikeaa kautta vuodessa: ennen juhannusta, juhannuksena ja juhannuksen jälkeen.
”Jos ei sada, on aivan liian kuivaa. Jos taas sataa, on aivan liian märkää. Ja jos sää sattuu kerrankin olemaan täysin täydellinen, silloin iskee huoli siitä, että kohta alkaa kuitenkin sataa. Sään ja luonnonvoimien kanssa eläminen vaatii sellaista henkistä kanttia ja sitkeyttä, jota ilmastoitujen toimistojen loisteputkien alla on vaikea edes käsittää.”
Lue myös: Aki Samuli avaa maajussihäitään: viisi kaasoa, tangotähtiä ja romanttinen rantavihkiminen
”Suomalainen ruoka on turvaa”
Aki nostaa vahvasti esiin myös suomalaisen ruoantuotannon merkityksen kriisitilanteissa. Pandemia, sodat, geopoliittiset jännitteet ja toimitusketjujen ongelmat ovat hänen mukaansa osoittaneet, kuinka riippuvainen yhteiskunta on toimivasta kotimaisesta ruoantuotannosta.
”Maatalous ei ole vain taloudellinen toimiala – se on osa kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Se on rinnastettavissa maanpuolustukseen ja energiahuoltoon.”
Aki katsoo, että Suomen omaa ruoantuotantoa on suojeltava määrätietoisesti.
”Kun meillä on oma, vahva maatalous, emme ole muiden armoilla.”
Hän muistuttaa, ettei huoltovarmuus synny pelkästään varastoista, vaan sen ylläpitäminen vaatii toimivia maatiloja, osaavia ihmisiä, siemeniä, lannoitteita ja kotimaista jalostusteollisuutta.
”Suomalainen ruoka on turvaa, vakautta ja itsenäisyyttä. Se on lupaus siitä, että tämä maa kantaa asukkaansa vaikeidenkin aikojen yli.”
Puolustaa maataloutta myös ilmastokeskustelussa
Aki ottaa kantaa myös maatalouden ympäristövaikutuksista käytävään keskusteluun. Hänen mielestään maaseutu ja alkutuotanto joutuvat liian helposti syytettyjen penkille päästöistä puhuttaessa.
”Usein julkisessa keskustelussa maaseutu ja alkutuotanto asetetaan syytettyjen penkille, kun puhumme päästöistä. Tämä on vääristynyt näkökulma.”
Hän nostaa vastapainoksi esille muun muassa uudistavan viljelyn, maaperän hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden sekä maatilojen biokaasutuotannon.
”Maa on meillä vain lainassa”
”Maatalous ei siis jarruta tulevaisuutta – se rakentaa sitä”, laulava maajussi huomauttaa.
”Mitä maatalous siis lopulta on? Se on silta. Se on silta menneiden sukupolvien perinnön, tämän päivän arjen ja tulevien sukupolvien elämän välillä. Maa on meillä vain lainassa, ja meidän tehtävämme on pitää siitä huolta niin, että se ruokkii myös ne, jotka tulevat meidän jälkeemme.”
Tangokuninkaasta maitotilan isännäksi
Akin puheenvuorossa maatalous ei ole vain julkinen kannanotto. Se on nykyään hänen omaa jokapäiväistä elämäänsä.
Tanssiin.fi kertoi aiemmin, kuinka Aki ja Niko pyörittävät yhdessä maitotilaa Taipalsaarella. Pariskunnan maatila-arkea nähdään myös Ylen suositun Lomittajat-tv-sarjan toisella kaudella.
Lue myös: Aki Samuli ihmettelee Marttoja: ”Milloin maataloudesta tuli synti?”
Samalla pariskunnalla riittää muitakin suuria projekteja. Niko on ostanut läheltä vanhan Sammaljärven koulun, jonka he aikovat kunnostaa yhteiseksi kodikseen. Lähes 400-neliöinen hirsikoulu on rakennettu vuonna 1928, ja tavoitteena on saada remontti valmiiksi rakennuksen satavuotisjuhlavuoteen 2028 mennessä.
Maatalouspuheensa Aki allekirjoittaa kahdella sanalla, jotka kuvaavat hänen nykyistä kaksoisuraansa:
”Maidontuottaja. Artisti.”
Tanssiin.fi
Tanssiin.fi
