Pavi Helsinki Vantaa
Pavi on yksi Suomen kuuluisimmista tanssilavoista.
Vuonna 1965 perustettu lava täyttää ensi vuonna 60 vuotta, joten edessä on iso juhlavuosi 2025.
Kun lava pystytettiin, nykyinen Vantaan Itä-Hakkilan alue kuului Helsingin maalaiskuntaan, ja siksi lavan alkuperäinen nimi oli Helsinki Paviljonki.
Nyt se tunnetaan Pavina.
Lavan perusti Suomen kommunistinen puolue eli SKP, ja edelleenkin sen omistaa SKP:n Uudenmaan piirijärjestö. Pavin toiminnanjohtaja – ja ainoa täysipäiväinen työntekijä – Teemu Kotila kuitenkin painottaa Vantaan Sanomissa, että lavan toiminta on ”täysin poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta”.
Kotila paljastaa lehdessä, että kannatusyhdistyksen perustaminen on suunnitteilla. Sen avulla Pavi toivoisi saavansa tanssikiinteistön suojelluksi. Lava sijaitsee keskellä teollisuusaluetta ja vaarana on, että hyväntonttinen kiinteistö purettaisiin.
Pavin vuokrasopimus Vantaan kaupungin kanssa kattaa vuoteen 2027 asti.
Lue myös: HS: Pavi sai yli satatonnia koronatukea valtiolta – Kyöstikin 45 000, katso lista
Kaupunki ei ole tukenut eurollakaan
Kuten kymmenet muutkin tanssilavat Suomessa, Pavikin toimii käytännössä pelkkien lipputulojen varassa. Toiminnanjohtajan mukaan rahallista avustusta kaupungilta ei ole tullut euroakaan, vaikka kallis kattoremonttikin olisi aiheellista tehdä.
Pavillakin kuitenkin iloitaan kävijämäärien kasvusta. Toimnnanjohtaja Kotila puhuu ilahduttavasta ”nuorisobuumista”, mistä Tanssiin.fi:kin on kesän mittaan kertonut.
Sosiaalisessa mediassa isosti läpilyönyt, nuorison suosima Komiat-orkesteri on ollut menestyksen yhtenä airueena.
Sinitaivas ja Antti Ahopelto suosikkeja
Vantaan Sanomissa Pavin pomo listaa, ketkä muut vetävät nuorisoa tanssilavoille. Hän mainitsee Antti Ahopellon sekä Sinitaivaan ja Tähtitaivaan.
Antille Pavi onkin tärkeä paikka, sillä hän kosi tulevaa vaimoaan yllättäen keikkansa päätteeksi siellä elokuussa 2024.
Lue myös: Jättiyllätys synttäritansseissa: Antti Ahopelto kosi kultaansa Pavilla
”Tanssikansa on niin hullua, että he saattavat ajaa humpan perässä tuhansia kilometrejä, kun on hyvä artisti”, Teemu Kotila tietää.
Edulliset nuorisoliput ovat tärkeitä.
”Lavatanssit kuuluvat Unescon kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tämä mahdollistaa sen, että voimme tarjota nuorille aikuisille liput edullisemmin. Se on positiivista eriarvostamista.”
Pavi on yksi harvoista suurista tanssilavoista, jossa ei ole alkoholitarjoilua. Alunperin tontin vuokrasi ja lavan omisti Raittiustalo Oy Koitto, joka vuokrasi sitä SKP:n piirille vuodesta 1966 ja lopulta myi lavan sille 114 000 markalla vuonna 1979.
Pavilla tanssitaan keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin koko syksyn ajan.
