Markku Aro, 73, kertoo tarinansa torstaina (10.8.) ilmestyneessä omaelämäkerrassaan Käyn uudellen eiliseen.
Tomi Lindblomin kirjoittamassa teoksessa legendaarinen iskelmätähti käy seikkaperäisesti ja avoimesti läpi elämäänsä ja uraansa. Kirjassa on runsaasti arkistojen aarteita kuvien muodossa.
Naisasioistaan ja pettämisistäänkin Markku puhuu kirjassaan harvinaisen suoraan.
Visual Media Productionsin julkaiseman elämäkerran voi tilata tästä.
Lue myös: Markku Aro avautuu kirjassaan uskottomuudesta: ”Elämäni suurimpia virheitä”
”Laulaminen oli mielekkäämpää kuin soittaminen”
Markku Tuomas Puputti syntyi Hämeen Mouhijärvellä 3.2.1950. Perheeseen kuuluivat kaksi vuotta vanhempi isoveli Jorma, muurari-isä Toivo ja kutojaäiti Tyyne. Suvun juuret ulottuivat Karjalaan, ja sieltä myös Puputti-sukunimi on peräisin: murresana tarkoittaa jänistä.
Musikaalisuus tuli ilmi varhain: Markulla oli tapana lauleskella jo parivuotiaana. 12-vuotiaana hän sai syntymäpäivälahjaksi kitaran, ja yläkouluikäisenä hän perusti ensimmäisen yhtyeensä nimeltä Tigers.
Markku päätti jo 15-vuotiaana tähdätä iskelmälaulajaksi
Yhtye harjoitteli Puputin kotitalon alakerrassa.
”Koko talo taisi raikua, kun soitimme rautalankaa ja lauloimme suomalaista iskelmää”, Markku muistelee.
”Itse innostuin yhä enemmän laulamisesta. Se oli minulle mielekkäämpää kuin pelkkä soittaminen. Olin viidentoista, kun päätin tähdätä iskelmälaulajaksi.”
Sukunimi napattiin puhelinluettelosta
Markku pääsi vanhempien kaveriensa kanssa katsomaan tuon ajan suuria nimiä läheisille tanssilavoille.
Vuonna 1967 Markku otti yhteyttä Viihdeohjelma-nimisen yhtiön vetäjään Tauno ”Tappi” Suojaseen. Suojanen patisti hyvin laulavan 17-kesäisen nuorukaisen Nokian Kerholassa pidettyyn iskelmälaulukisaan, minkä Markku sitten voittikin.
Keväällä 1967 Suojanen laittoi isot pyörät pyörimään ja päätti, että Markulle on tehtävä levy. Komealle nuorelle miehelle järjestettiin koelaulutilaisuus itsensä Toivo Kärjen luona Musiikki Fazerin tiloissa Helsingissä.
Toivo Kärki patisti vaihtamaan nimen
Markku lauloi pätkän Beatlesia sekä käännöshitin Vähän ennen kyyneleitä, ja viiden minuutin jälkeen Kärki tokaisi:
”Tjaah…. Kehittyvä tyyppi. Kiitos, tehdään sopimus. Muutenhan tämä on tässä, mutta tuo karjalainen sukunimesi ei taida oikein mennä läpi yleisölle.”
Kärki pyysi toimiston liepeillä ollutta Tuula Valkamaa, tunnettua sanoittajaa, keksimään nuorukaiselle nimen. Tuula napasi puhelinluettelon.
”Täältä yleensä löytyy hyviä nimiä”, Valkama sanoi.
”Kävisikö vaikkapa Aro?”
Lue myös: Savoon muuttanut Markku Aro piti ensimmäisen kesälomansa kymmeneen vuoteen
Potkukohu tuli maksamaan Markulle tuhansia
Markku Aron ensimmäinen hitti tuli nopeasti vuonna 1968. Juha Vainion suomeksi sanoittama Käyn uudelleen eiliseen -levytys nousi jättimenestykseen.
Markun suosio oli 1970-luvun alussa niin suurta, että häntä lennätettiin muutamana kesänä vesitasolla laulamaan tanssilavoille ympäri Suomen.
”Minua vietiin omalla koneella ja Irwiniä ja muita omilla koneillaan. Tuohon aikaan oli tärkeää näyttää kiireiseltä ja mahtailla niillä lentokoneilla. Se oli sellaista hurlumheitä!”
Elokuussa vuonna 1970 Markku joutui kohun keskelle potkaistuaan Suukosken keitaalla, silloisessa Kemin maalaiskunnassa, esiintymislavan edessä seisonutta juopunutta 18-vuotiasta miestä kasvoihin.
Potku oli sen verran kova, että miehen leukaluu murtui ja suusta katkesi hampaita. Tosin Makrku yritti estää juopunutta riehujaa rikkomasta lavatekniikkaa.
Asia eteni oikeuteen, ja potku tuli lopulta maksamaan Markulle 15 000 markkaa.
”Kyseessä oli aikamoinen sattumien summa. En saanut asiasta muuta rangaistusta kuin tuon vahingonkorvauksen.”
Lue myös: Hymy: Markku Aro tunsi tukehtuvansa kesällä – pitkittynyt covid paljastui sairaalassa
”Hyvät laulut menevät hukkaan, kun radiot eivät niitä soita”
Markku sai ensimmäisen kultalevynsä vuonna 1976 Etsin kunnes löydän sun -albumistaan. Se on hänen toistaiseksi menestynein levynsä yli 31 000 kappaleen myynnillä.
”Laulan keikoillani ja konserteissa mieluusti kaikkia hittibiisejäni. Ne kuuluvat vakio-ohjelmistooni. Omiin suosikkeihini lukeutuvat erityisesti Keskiyön aikaan, Hyvännäköinen, Kun sä vierelläin sateessa oot ja Etsin kunnes löydän sun.”
Lue myös: VIDEO Markku Aro: ”Iskelmälevyä en enää tee” – avautuu myös 70-vuotisjuhlistaan
Markku on aiemminkin kertonut, ettei enää välitä tehdä levyjä. Kirjassaan hän toistaa saman, minkä totesi Tanssiin.fi:n taannoisessa haastattelussa.
”En halua enää levyttää iskelmiä väen väkisin, kun musiikki ei kuitenkaan saa vastakaikua mistään. Hyvät laulut menevät hukkaan, kun radiot eivät niitä soita. En halua tehdä albumeja pelkästään tekemisen vuoksi, sillä levyjen teko ei ole sellaisenaan mikään menestyksen mittari.”
”Olen saanut olla oma itseni”
Markku sanoo olleensa onnellisessa asemassa siksi, ettei hänen yleisönsä ole vaatinut ”mittavia imagonmuutoksia”. Tähti on saanut olla vuosikymmenet oma itsensä.
”Minun ei ole tarvinnut uudistaa itseäni jotenkin keinotekoisesti saadakseni faneja ja yleisöä. Sen sijaan tilanne on aivan päinvastainen. Yleisö ei tunnu kyllästyvän vanhoihin biiseihini ja tulkintoihini. Lauluja voi toki hieman sovittaa uusiksi, mutta ne ovat kuitenkin aina niitä samoja vanhoja lauluja, jotka elävät yhä täydellä voimallaan vuosien ja jopa vuosikymmenten jälkeen.”
Ja keikkojakin Markku jaksaa yhä paahtaa Diesel-orkesterinsa kanssa. Kuten hän on todennut: mies rakastaa esiintymistä.
Artikkelin sitaatit ovat Tomi Lindblomin kirjasta Markku Aro: Käyn uudelleen eiliseen (Visual Media Productions) 2023.
