Katri Helena liikuttui päätöskonsertissaan Olympiastadionin lavalla – ilta oli täynnä kiitosta ja suuria tunteita.
Katri Helenan, 80, uran päätöskonsertti Helsingin Olympiastadionilla 16.8.2025 oli jo itsessään historiallinen hetki, mutta vasta itsenäisyyspäivän tv-esitys teki siitä jotain vielä suurempaa: yhteisen suomalaisen olohuonekokemuksen. Sellaista lajia, jota luulee jo kadonneeksi.
Ei ole vaikea uskoa, että Ylen tv-lähetys keräsi miljoonayleisön, koska palaute oli juuri sitä, mitä koko kansan ilmiöistä syntyy: liikuttunutta, ylpeää ja yllättävän henkilökohtaista. Suomen suosituimman iskelmämedian Tanssiin.fi:n some-kanavien sadoissa kommenteissa näkyi jotain olennaista: “Minusta tämä oli paras päivä näyttää tämä. Silmät kostui, ei ole eikä varmaan tule Katrin veroista.” Toisessa kommentissa kerrottiin, kuinka sohvalla laulettiin kaikki kappaleet mukana. Kolmas pysähtyi katsomaan, miten nuoretkin – “jopa pojat” – osasivat sanat.
Tuossa on koko jutun ydin: Katri Helena ei ollut vain artisti, vaan yhteinen kieli. Hän oli musiikillinen sukupolvisilta, joka ei tarvinnut selityksiä. Kun Katson sineen taivaan tai Puhelinlangat laulaa alkaa, ne eivät kysy ikää, paikkakuntaa tai algoritmia.
Lue myös: Huikeat hyvästit! Tommi saatteli Katri Helenan lavalta viimeisen kerran – kuva- ja videokooste
Ja juuri siksi itsenäisyyspäivän lähetys tuntui niin poikkeukselliselta. Hetken aikaa Suomi oli taas se vanha, joskus hokeamamme sana: yhtenäiskulttuuri. Ei siksi, että kaikkien olisi pakko tykätä samasta, vaan siksi, että jokainen tiesi, mistä puhutaan.
Onko tämä sitten viimeinen iso “yhtenäisyhteiskunnan konserttikokemus”?
Ehkä ei viimeinen, mutta mahdollisesti viimeisiä laatuaan.
Iskelmälegendat eivät varsinaisesti kuole sukupuuttoon, mutta heidän asemansa valtakunnan yhteisinä ankkureina on muuttumassa. Danny, Paula Koivuniemi, Matti ja Teppo… he ovat nimiä, joihin liittyy kokonaisia elämänvaiheita. Nykyisessä mediassa uudet tähdet syntyvät usein omiin kupliinsa: someyleisöille, genreyleisöille, yksittäisten hetkien tähdiksi. He voivat olla valtavia – mutta harvemmin koko kansan samassa mielessä kuin ennen.
Siksi jäljelle jäävät yhä useammin ne harvat tv-formaatit, jotka vielä pakottavat meidät samaan aikaan saman äärelle: Tanssii tähtien kanssa, ehkä Vain elämää. Ne ovat eräänlaisia kansallisia nuotiopaikkoja, vaikka ympärillä metsä onkin jo täynnä omia pikku leirintätulia.
Lue myös: Katri Helenalle huikea kunnianosoitus Linnan juhlissa – kierrätysasu tv-konsertista
Katri Helenan päätöskonsertti muistutti, että tämä yhteinen kokemus ei ole pelkkää nostalgiaa. Se on tarve. Halu kuulua samaan tarinaan edes hetkeksi.
Ehkä tulevaisuuden “koko kansan” hetket syntyvät eri tavoin: useamman tähden yhteisistä kunnianosoituksista, suurista teemailloista, yllättävistä sukupolviyhteistyöstä. Mutta jos joskus mietitään, milloin viimeksi koko Suomi huokaisi samaan aikaan, aika moni vastaa: itsenäisyyspäivänä 2025, kun Katri Helena lauloi.
Ja se on aika kaunis ajatus.
Että vielä tässäkin ajassa yksi ääni voi saada meidät muistamaan, keitä me olemme – yhdessä, Suomessa.
Tanssiin.fi
Tanssiin.fiNäkökulma-kolumnit ovat Tanssiin.fi:n asiantuntijatiimin mielipiteitä ajankohtaisista iskelmä- ja tanssimusiikkialan asioista, ihmisistä ja ilmiöistä.
