Esa Pulliainen ja Kyösti Mäkimattila.
Suomalaisen musiikin legenda Esa Pulliaisen kuolema on nostanut pintaan lukuisia muistoja vuosikymmenten varrelta. Tangokuningas Kyösti Mäkimattila muisteli mestarikitaristia koskettavalla kirjoituksella ja paljasti samalla värikkään kohtaamisen, jota ei ole unohtanut.
Agents-yhtyeestä tunnettu Esa Pulliainen menehtyi 69-vuotiaana pitkän sairauden jälkeen lauantaina, 30. toukokuuta 2026. Häntä pidetään yhtenä suomalaisen rautalanka- ja iskelmämusiikin merkittävimmistä vaikuttajista.
Lue myös: Esa Pulliainen on kuollut 69-vuotiaana – pitkä sairaus mursi
Mäkimattila kertoo sosiaalisessa mediassa, kuinka Pulliaisen vaikutus ulottui syvälle hänen omaan musiikilliseen kehitykseensä.
Nuorena hän kuunteli Agentseja lähes pakkomielteisesti.
”Rakkaus on sininen oli yksi niistä lauluista, joita kuuntelin kymmeniä kertoja peräkkäin. Nimenomaan Agentsien versio. Sovitus on Esa Pulliaisen. Hän uskalsi tehdä folk-henkisestä chansonista tuollaisen kitarabeatin”, Kyösti ihastelee.
Hänen mukaansa Pulliaisen kädenjälki vaikutti ratkaisevasti siihen, millaiseksi hänen oma uransa muodostui.
”Näkemyksesi ansiosta olen tänään se, mikä olen. Soittajan- ja laulajantaipaleeni ei olisi mennyt näin ilman sinua.”
”Käskit ostaa hamekangasta”
Yksi muisteluista nousee kuitenkin ylitse muiden.
Kyösti kertoo tavanneensa Pulliaisen lukuisia kertoja vuosien aikana, mutta erityisesti mieleen on jäänyt yhteinen esiintyminen Vampula Pop -tapahtumassa.
Siellä keskustelu kääntyi siihen, että Mäkimattila oli lopettanut alkoholin käytön.
Pulliaisen reaktio oli välitön ja hänen huumorintajulleen tyypillinen.
”Käskit ostaa hamekangasta, kun kerroin, etten ota enää brenkkua. Ostamatta on.”
Myöhemmin Pulliainen kuittasi Mäkimatttilan tangokuninkuudenkin 2010 omalla tavallaan.
”Ai, jäbäst tuli sit puuratti”, Esa onnitteli.
Lue myös: Agents-legenda Esa Pulliaisen olemus hätkähdyttää: ”Mitä hänelle on tapahtunut?”
”Suomalainen tanssikulttuuri on paljosta velkaa”
Mäkimattila korostaa, ettei Pulliaisen vaikutus näy ainoastaan Agentseissa vaan koko suomalaisessa tanssi- ja iskelmämusiikissa.
Hänen mukaansa ilman Pulliaista moni tanssikansalle tuttu yhtye olisi voinut jäädä syntymättä.
”The Cruelsia ei olisi perustettu vuonna 1997. Ei olisi syntynyt A. Aallon Rytmiorkesteria, Yölintua, FBI Beatia eikä Komiat-yhtyettä”, Mäkimattila kirjoittaa.
Myös myöhemmin perustetut Varjokuva ja monet muut retrohenkistä tanssimusiikkia esittäneet kokoonpanot ammensivat Pulliaisen ja Agenttien luomasta tyylistä.
”Suomalainen iskelmä- ja lavatanssikulttuuri on paljosta velkaa Agentseille ja Esa Pulliaiselle.”
”Musiikki on elämäntapana melko kuluttava”
Kyösti kertoo nähneensä Pulliaisen esiintyvän kymmeniä kertoja.
”Pääasiassa huumaavia, mutta myös vaisumpia, huuruisia. Musiikki on elämäntapana melko kuluttava. Tiesit siitä. Tiesit keikkailusta, siitä millaista on illasta toiseen olla arvostelun kohteena, olla odotusten täyttäjänä, kyltymättömän yleisön silmien alla.
Lue myös: Esa Pulliainen palkittiin Erikois-Emmalla: ”Onnen ja ilon päivä”
Kirjoituksensa lopuksi hän kertoo laittavansa vanhan Agentseihin liittyvän vinyylin soimaan mestarin muistolle.
”Hyvää matkaa, maestro.”
Pulliaisen poismeno on koskettanut laajasti suomalaista musiikkikenttää. Hänen kitaransoittonsa ja tunnistettava tyylinsä jättivät pysyvän jäljen niin iskelmään, rockiin kuin lavatanssikulttuuriinkin.









