Laila ja Olavi 2026 -voittajat: vasemmalla yleisen sarjan voittajat Harri Laatikainen ja Jenni Haapakorva. Oikealla seniorisarjan voittajat Ari Tamminen ja Anna-Kaisa Korpinen.
Laila ja Olavi -laulukilpailun finaali 2026 käytiin sunnuntaina 13. syyskuuta Lohjan Tanhuhovissa.
Laila ja Olavi -laulukilpailu on yksi Suomen mielenkiintoisimmista iskelmälaulukilpailuista. Kilpailua on järjestetty jo vuodesta 2004 lähtien. Kilpailussa naiset esittävät Laila Kinnusen ja miehet Olavi Virran tunnetuksi tekemiä kappaleita.
Tänä vuonna finaaliin saapui 30 laulajaa eri puolilta Suomea tavoittelemaan kilpailun voittoa. Finaalissa kuultiin upeita tulkintoja tutuista suomalaisista iskelmäklassikoista, ja tapahtuman tunnelmaa vahvisti aikakauden henkeen sopiva pukeutuminen. Kellohameet, tyllit ja muu nostalginen tyyli toivat iltaan vahvasti menneiden vuosikymmenten tunnelmaa.

Kilpailun tuomaristossa toimivat musiikkialan ammattilaiset: tuomariston puheenjohtajana laulupedagogi ja esiintyjä Anne Tanskanen sekä iskelmälaulaja Kalle Jussila ja tangokuningatarKaija Pohjola.
Yleisöllä oli mahdollisuus nauttia kilpailijoiden esitysten lisäksi myös tanssimusiikista. Illan musiikista vastasi Legenda-orkesteri ja tapahtuman juonsi Juha Hautaluoma.
Laila ja Olavi 2026 -laulukilpailun palkitut
Yleisen sarjan voittoon lauloivat Jenni Haapakorva Oulusta ja Harri Laatikainen Tampereelta.
Naisten yleisessä sarjassa hopeaa lauloi Heini Lamminaho, Tuuri ja pronssia Tanja Petrell, Tarvasjoki. Miesten yleisessä sarjassa toiseksi tuli Panu Lahtinen, Kerava ja kolmanneksi Markus Kuusisto, Sastamala.
Yli 55-vuotiaiden seniorisarjassa voittajiksi kruunattiin Anna-Kaisa Korpinen Kajaanista ja Ari Tamminen Jämijärveltä.
Naisten seniorisarjassa hopeaa lauloi Tuija Laine, Lohja ja pronssia Anna-Kaisa Lassila, Kälviä. Miesten seniorisarjassa toiseksi tuli Tapio Leino, Tammela ja kolmanneksi Esa Sirkiä, Kuivanto.
Laila ja Olavi 2026 -laulukilpailun yleisön suosikki oli Moonika Ilmén Hämeenlinnasta.
Ohjelmatoimisto Viihdeohjelmien luotsaama kilpailu sai alkunsa vuonna 2004, kun toimitusjohtaja Onerva Aikio lähti ideoimaan tapahtumaa tangolegenda Olavi Virran pojan Pauli Virran kanssa.
Kilpailuun on osallistunut ja sen kautta suosioon noussut monta artistia, jotka keikkailevat ahkerasti, kuten Heikki Koskelo, Nina Åkerman, Juha Hautaluoma ja Teemu Ahtonen.
Katso Laila ja Olavi 2026 -finaali tästä (YouTube).
Laila Kinnunen ja Olavi Virta ovat iskelmälegendoja

Laila Kinnunen (oik. Laura Annikki Misic, syntyi 8. marraskuuta 1939 Helsingin maalaiskunnassa, nykyinen Vantaa, kuoli 26. lokakuuta 2000 Heinävedellä) oli 1950- ja 60-lukujen suosituimpia suomalaisia iskelmälaulajia.
Hän voitti Iskelmälaulun SM-kilpailut Helsingissä vuonna 1955.
Ensimmäinen levytys Lazzarella vuodelta 1957 oli heti menestys. 1950-luvun menestyslevytyksiä olivat lisäksi muun muassa Illalla, illalla, Kellä kulta, sillä onni, Marina ja Pieni kukkanen.
Laila oli Suomen ensimmäinen edustaja Eurovision laulukilpailuissa vuonna 1961. Cannesissa pidetyssä kilpailussa Lailan esittämä Valoa ikkunassa saavutti kymmenennen sijan. 1960-luvulla Laila Kinnunen kypsyi moniin eri tyyleihin ja vaativiin tulkintoihin. Hän lauloi levylle lisäksi mm. bossanovaa, jazzia, kansanlauluja ja musikaalisävelmiä.
Lue myös: Olavi Virta uransa takapakeista: ”Mitäs niistä” – katso koruttomat haastatteluvideot
Oskari Olavi ”Ola” Virta (vuoteen 1926 Ilmén, syntyi 27. helmikuuta 1915 Sysmässä, kuoli 14. heinäkuuta 1972 Tampereella) oli laulaja ja Suomen eniten levyttäneitä artisteja. Hän levytti vuosina 1938-1966 lähes 600 laulua, joista monista on tullut suomalaisen iskelmämusiikin ikivihreitä klassikoita.
Lauluihin kuului erityisesti tangoja (mm. Punatukkaiselle tytölleni, Ennen kuolemaa ja Täysikuu) sekä monipuolista iskelmämusiikkia (Poika varjoisalta kujalta, Hopeinen kuu, Eeva ja Kultainen nuoruus).
Hän oli myös 1950-luvun alussa Kipparikvartetin toinen tenori.
Olavi Virta sai uransa aikana kolme kultalevyä kappaleista Ennen kuolemaa, Tulisuudelma ja La Cumparsita.











