Erkki ”Eki” Jantunen on ollut monessa mukana. Pitkän linjan muusikko on viihdyttänyt suomalaisia lavoilla ja televisiossa sekä kiertänyt pitkin maata jo kymmenien vuosien ajan. Ekin, 71, orkesteri Mutkattomat täytti 45 vuotta 2020.
Vuonna 1975 perustetun yhtyeen menestyslevytys Jätkän humppa on ikivihreä. Se oli muuten Mutkattomien ensisinkku vuonna 1976.
”Vaikka olinkin joskus paikallislehden haastattelussa uhonnut, ’etten koskaan tulisi soittamaan humppaa’. Aloitin muusikon uran pitkätukkabändissä popin ja The Beatlesin innoittamana nimittäin”, Eki kertoo Tanssiin.fi:n haastattelussa.
”Mikäs siinä oli noina vuosikymmeninä soitellessa, kun juhlaa oli joka niemessä ja notkossa, ja keikkamestoja löytyi tuohon aikaan jo pelkästään meidänkin alueella 30 km säteellä varmaankin parikymmentä.”
Orimattilassa asuva Eki on laulamisen lisäksi juontanut radiossa ja tv:ssä vuosikymmeniä. Monet muistavat Ekin televisiosta, kun hän juonsi viiden vuoden ajan Toivotaan toivotaan -ohjelmaa, joka kokosi vastaanottimien äärelle miljoonayleisöt joka sunnuntai.
Lue myös: Eki Jantunen & Mutkattomat juhlivat 45 vuottaan: ”Pikkupojan innolla poljetaan”
”Pilkkopimeällä merellä oli 15 metrin aallokko”
Vuosiin mahtuu kaikenlaisia keikkamuistoja, mutta ylivoimaisesti ikimuistoisin on syyskuinen myrsky-yö 1994 Itämerellä. Tuolloin Eki Jantunen & Mutkattomat oli esiintymässä Viking Linen M/S Mariellalla. Laiva oli matkalla Helsingistä Tukholmaan.
Eki muistelee, kuinka heillä oli kiva, joskin heittoisa keikka Mariellan yökerhossa.
”Merellä oli 15 metrin aallokko ja todella pimeää. Väki ja bändi keikkuivat laidasta laitaan kun yhtäkkiä näimme, että Estonia-niminen laiva ohitti meidät”, Eki kertaa tuota traagista yötä.
”Väki oli vauhdissa ja kaikilla hauskaa. Keikan jälkeen menimme lepäämään hytteihimme kuutoskerrokseen.”
”Hytissä havahduin outoon ääneen ja kapusin pikaisesti ylös” –Eki Jantunen muistelee syyskuista yötä 1994
Eki ehti levätä tovin, kunnes havahtui outoon ääneen: narutikkaat alkoivat hakata hytin ikkunaa.
”Mietin, että nyt on jotain erikoista. Ei kun pukeisiin ja pikaisesti kohti ylempiä kerroksia. Asia selvisi oitis, olimme kuulutuksen mukaan meripelastustehtävässä. Vahvistus tuli vielä pikkuradioomme Radio Suomen uutisista, joita sitten seurattiinkin aika tarkasti.”
Matkustaja-autolautta Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 kello 1.50. Yhdessä maailman pahimmista merionnettomuuksista kuoli 852 henkeä. Mariella oli mukana meripelastusoperaatiossa.
”Laiva, joka oli ohittanut kerrostalon kokoisessa aallokossa hetkeä aiemmin Mariellan, oli nyt henkiinjäämistaistelussa kamppaileva eteläisen naapurimme ylpeys, M/S Estonia. Mistä aivan oikeasti oli kyse, sitä oli ihmisjärjen mahdoton sinä yönä ymmärtää”, Eki Jantunen huokaa.
Pelastusoperaation seuraaminen oli rankkaa
Eki Jantunen sanoo, että pimeässä yössä heidän silmiensä eteen avautui ikimuistoisen murheellinen näky: meri täynnä pelastuslauttoja, tuntomerkkeinä vain pienen hetken kerrallaan pelastuslauttojen tuikkumaiset valot.
”Ja nekin vain silloin, kun ne nousivat valtavan aallokon harjalle, painuen taas pitkäksi aikaa syvyyksiin hyisellä Itämerellä”, viihdyttäjä avautuu.
”Tunnelma Mariellalla oli hämmentynyt. Tiesimme toki, että laivan henkilökunta oli täysillä mukana pelastusoperaatiossa. Se oli todella hurjalta ja vaativalta näyttävää toimintaa. Urhoollisten auttajien laskeutuminen laivan pelastuslautoilla myllertävään mereen auttamaan Estonian pelastuslautoilla olevia oli suorastaan murhaa. Tilanteen nähdessä ymmärsi, että tehtävä oli miltei mahdoton. Joitakin kuitenkin saatiin merestä ylös laivalle.”
”Yön tunteina puin tunnelmani lauluksi”
Tanssitähti toteaa, että valtava auttamisen halu typistyi mahdottomuuteen.
”Tilanne kun ammattilaisillekin oli täysin utopistinen. Onnettomuusyönä laivan viihdetoiminta oli lopetettu. Itse päädyin yön tunteina hyttiin. Sain ylhäältä voiman kirjoittaa tapahtuman ja tunnelmat lauluksi Estonia.”
KUUNTELE Estonia (säv. san. sov. ja esitys Erkki ”Eki” Jantunen):
”Päivällä pidimme koskettavan muistokonsertin laivalla”
Laivan viihdepäällikkö kysyi seuraavana päivänä, voisiko Mutkattomat soittaa yleisön pyynnöstä ravintolan pääsalissa. Eki keräsi muiden bändin jäsenten kanssa nipun herkkiä lauluja 45 minuutin konserttiin.
”Jokainen laulu päättyi yhteiseen itkuun. Tunnelma oli käsinkosketeltava. Hirveän yön jälkeen valkeni kuulas aurinkoinen aamu ja meri oli aivan tyyni. Silloin todella ymmärsi luonnon voiman.”
”Useita laivoja oli onnettomuuspaikalla. Meressä velloi valtava määrä erilaista tavaraa. Pelastuslauttoja lipui hitaaseen tahtiin… Helikopterit lensivät kiihkeästi taivaalla etsien vielä mahdollisuuksia omaavia. Kohta konserttimme jälkeen ( 30.9. noin klo 15) laivamme jatkoi matkaa kohti Tukholmaa.”
Eki sanoo, että yhä tänäkin päivänä Estonia-onnettomuusyön tunnelmat nousevat ajoittain voimakkaina pintaan.
”Surullisella keikkamatkalla syntynyttä Estonia-laulua emme ole esittäneet kuin kirkkokonserteissamme ja yhden ainoan kerran toivottuna ravintolassa. Siihenkin tuli kerralla päätös, kun eräs mies tuli tauolla kertomaan hänen tyttärensä olleen mukana uponneessa laivassa. Hän oli onnellinen siitä, että tytär löydettiin – tosin menehtyneenä. Koskettavaa laulua hän toivoi esitettäväksi vain harkituissa paikoissa.”
”Laulun julkaisemisluvan olimme saaneet onnettomuuden päätutkijalta, nyt jo edesmenneeltä Kari Lehtolalta. Hän piti lauluideaa asiallisena ja eräänlaisena historiana verraten sitä Titanic-tragediaan.”
”Laulaessa huolet karisevat hatusta hetkessä”
Eki on viihdyttänyt jo kuudella vuosikymmnellä, mutta jaksaa esiintyä ja rakastaa musiikkia edelleen.
”Jos tuon innostuksen oikein tarkasti kristallisoi, niin kyllähän ytimessä on nimenomaan musiikin haasteet, jotka keikoillekin aina vaan innostaa”, hän kuvailee.
”Biisien etsimiset, työstämiset ja omienkin rallien tekemiset pitävät hyvässä vireessä. Ja sitten kun pääset keikoille esittämään ainakin omasta mielestä kivasti kulkevia lauluja ja tarkasti harkittuja ohjelmistoja, niin kyllä se soittajan rinnankin laittaa svengaamaan. Kun vielä tuntee jutun ainakin omasta mielestä menevän yleisöön ja nimenomaan tanssijan jalan alle, niin sehän se lyö lisää vettä myllyyn. Musan esittämisessä on myös ehdottoman hyvä puoli se, että laulaessa ja soittaessa turhat huolet kyllä karisevat hatusta hetkessä.”
”Näissä kuvioissa ei kuitenkaan sovi koskaan unohtaa sitä kaikkein tärkeintä. Varsinaisen voiman jokaiseen keikkaan luo yleisön luoma aina niin maagisen ihmeellinen vuorovaikutustilanne.”
”Olen kohdannut ainakin 150 miljoonaa silmäparia”
Eki nauraa, että vähemmän mielenkiintoista taas keikkatyössä on keikka-autojen kaivamiset ”tanssipaikkojen takapihoilta metrin hangesta ja kolmenkympin pakkasista aamuyöstä”.
”Siinä ikkunoita kravatessa mieltä saattavat lämmittää muun muassa oman tyylin löytymiset, kohdallemme osunut nyt jo ikivihreä tanssihitti, 22 levytettyä albumia sekä vuosikymmenien hyväfiiliksiset keikkakaaret”, Eki hymyilee.
”Soittokuvioiden myötä syntyneistä yhteensä 25 vuoden mittaisista tv- ja radiotyöskentelyistä laskeskelin huvikseni, että silloisten miljoonakatsojien aikoina on tullut kohdattua ruudun toisella puolella ainakin yli 150 miljoonaa silmäparia esimerkiksi MT3:n Toivotaan toivotaan sekä TV1:n Tanssit Stadissa -ohjelmissa. Ja lukemattomia korvapareja puolestaan Radio Suomen Toivekonserteissa, Puhelinlangoilla ja Suomen Sävelradion viikottaisessa nimikko-ohjelmassa JuhlanPaikka.”
”Pidetään tanssi-iskelmän lippua korkealla”
Eki tietää, että kaikilla viihteen osapuolilla, niin yleisöllä, järjestäjillä kuin esittäjilläkin on ollut viime vuosina aivan riittävästi haasteita.
”Täytyy kuitenkin kurkistaa nöyrästi viihteen peräpeiliin, josta löytyy maassamme niin upean ainutlaatuinen ja monipuolinen kulttuuri. Siitä meidän jokaisen kannattaa olla vähintäinkin rinta rottingilla ja uskoa vahvasti tulevaan.”
Pitkän linjan muusikko haluaa pitää suomalaisen tanssi-iskelmän lippua korkealla.
”Kansa ansaitsee myös hauskanpitoa”
”Tanssi-iskelmällä on maassamme poikkeuksellisen vankka kannattajajoukko, vaikkei se isossa kuvassa aina niinkään näy eikä kuulu. Kannattaa kuitenkin muistaa, että juhlien määrä on kuitenkin valtakunnassa koko lailla vakio ja niissä mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa soi merkittävästi myös aina tanssi-iskelmä. ’Aattelepas vaan ite’, mitä juhlat yleensäkin olisivat ilman musiikkia!”
”Kyllä kansa mielestäni ansaitsee arkiaskareissaan jaksamiseen myös hauskanpitoa. Yksi toimiva idea yleisölle on lähteä porukalla tanssaamaan tai vaikkapa vain keikkapaikoille kuuntelemaan. Sehän on perin huokeaa huvia, letkeää yhdessäoloa ja terveellistäkin toimintaa. Esimerkiksi tanssiharrastukset vaan eri ikäluokille pintaan ihan kouluista alkaen, niin kyllä se siitä.”
Uusi laulu tarjoaa iloa kaaokseen
Eki Jantunen & Mutkattomat julkaisi tänä talvena uuden kappaleen nimeltä Hyvin mielin.
”Olemme ehdottoman iloisia siitä, että olemme saaneet totettaa uusimman mutkattoman laulun julkaisemisen. Halusimme tarjota näihin kaamoksiin ja maailman kaaoksiin voimaannuttavan ja positiivisella vaihteella kulkevan laulun.”
”Happi tekee pelimanninkin tahtihatulle hyvää”
”Tässä vaiheessa vuotta hiljennytään pikkuhiljaa joulun juttuihin, pientä joulukonserttia ja sen sellaista. Tallin nurkalla odottavat malttamattomina jo hiihtokamppeet – happi tekee pelimanninkin tahtihatulle hyvää!”
