Iskelmälegenda Eino Grön, 85, sai Pariisissa painin olympiakultamitalin, kun Pertti Ukkola ojensi viihdetähdelle jäljitelmän vuoden 1976 palkinnostaan. Asiasta kertoo Suomen Painiliitto.
Montrealin kisojen olympiavoittaja Ukkola ja laulajalegenda Grön olivat osa seuruetta, joka matkusti Suomesta Pariisin olympialaisiin seuraamaan rakasta lajiaan. Heidän lisäkseen ryhmään kuuluivat muun muassa olympiamitalistit Marko Asell ja Harri Koskela. Painireissun Pariisiin järjesti concierge Jussi Lehtinen, entinen painija itsekin.
Matka huipentui tilaisuuteen, jossa Ukkola antoi kultamitalijäljitelmän Grönille Seinen rannalla sijaitsevassa La Tour d’Argent -ravintolassa.
Suomalainen painiseurue oli kutsuttu ravintolaan, joka on Pariisin hienoimpia ja kuuluisampia, siellä ovat illastaneet kuninkaalliset sekä suurimmat maailmantähdet. La Tour d’Argent -ravintolan johdossa on suomalaislähtöinen Tarja Terrail.
”Grön löi minuakin ristivyöstä” –Pertti Ukkola harmitteli
Puitteet olivat siis mitä parhaimmat mitalin luovutukselle, samoin Ukkolan perustelut.
”Grön osaa laulaa, ja hän osasi painiakin. Hän löi minuakin ristivyöstä yhdessä tv-ohjelmassa. Se harmittaa vieläkin”, Ukkola sanoi ja naurahti.
Pariisin-käynti toi Einolle iloa raskaaseen kesään, sillä hänen vaimonsa Marjatta menehtyi kesäkuussa ja hautajaisjärjestelyissä on riittänyt puuhaa.
Lue myös: Eino Grönin suru: vaimo menehtyi 86-vuotiaana
Eino aloitti painin jo pikkupoikana
Grön oli nuorena lupaava painija, kunnes viihdeura vei reposaarelaisen mennessään.
”En ole unissanikaan haaveillut olympiakullasta, mutta olen onnellinen, että olen paininut. Olen saanut olla huippupainijoiden kaveri, mikä on jo paljon minulle. Kun äskettäin muutin, löysin painipalkinnon, jonka olin saanut 28-kiloisten sarjassa. Pikkupoikana aloitin”, Grön muisteli.
Grön on muistellut kuljettaneensa painia pitkään laulun rinnalla. Miesten piirinmestaruuden Reposaaren Kunto -urheiluseuraa edustanut 14-vuotias Grön voitti 52-kiloisten sarjassa jo 1953.
”Mulla oli kova suosio Pohjanmaalla. Lauloin tangoa ja painin. Siinä oli kaikki, mitä tarvitsi osata”, Eino on nauranut.
Hän lopetti painiuransa noin vuonna 1963, 24-vuotiaana. Hän valmistui silloin liikunnanohjaajaksi. Lopulliset jäähyväiset painille Eikka jätti vuonna 1972 voittamalla Suur-Helsingin piirimestaruuden.
Lue myös: Eino Grön, 85, levytti elämänsä laulun – Riku Niemi teki ystävälleen komean jäähyväiskappaleen
Painiin kaivataan rahaa ja nuoria
Painimaajoukkuettakin valmentanut Pertti Ukkola tunnetaan tinkimättömänä huippu-urheilun puolesta puhujana. Hän kaipaa suomalaiseen painiin lisää päteviä valmentajia ja urheilijoita sekä näille rahaa.
Kansanedustaja Marko Asellin mukaan suomalaisten vanha menestyslaji paini on jäänyt uusien nousevien lajien ja joukkuelajien varjoon, eikä molskille riitä tarpeeksi lapsia ja nuoria.
”Ehkä kannattaisi saada painia enemmän suosittujen joukkuelajien oheisharjoittelulajiksi, ja sitä kautta innostaa niistä lajeista harrastajia molskille”, Asell sanoi.
Asellin mukaan koko suomalaisen huippu-urheilun heikko kohta on yläkouluikäisten nuorten urheiluinnostuksen lopahtaminen. Suurin osa lapsista jää teini-ikäisenä pois urheilun seuratoiminnasta.
”Sitä drop out -ilmiötä pitäisi pohtia: miten lapset ja nuoret saadaan jatkamaan pidemmälle. Onko harjoittelu liian totista ja pitäisikö urheiluun tuoda lisää leikkisyyttä ja hauskuutta?”
Lue myös: Taikakuu yllätti MM-kultapainija Petra Ollin tv:ssä: ”Olet kova likka”
Hopea-Koskela moittii sääntöjä
Harri Koskela paini olympiahopeaa Soulissa 1988. Metsätalousyrittäjä seuraa yhä aktiivisesti painia, vaikka ei pidä lainkaan lajin nykyisistä säännöistä.
”Säännöt ovat erittäin huonot. Paini on aivan eri laji kuin meidän aikanamme. Siinä on sumopainia ja judoa, kaikkia sekaisin”, Koskela moitti.
Suomalaisten painit Pariisin kesäolympialaisissa sujuivat mollivoittoisesti. Suomen edellinen painin olympiamitali on Marko Yli-Hannukselan hopea, jonka hän saavutti kreikkalais-roomalaisessa painissa Ateenan olympialaisissa kesällä 2004.
