Tietokirjailija Timo Kalevi Forss on kirjoittanut mielenkiintoisen teoksen suomalaisen tangon historiasta. Tähdet meren yllä (Into Kustannus) kertoo suomalaisen tangon tarinan 1910-luvulta tähän päivään.
Kirja lupaa paljastaa muun muassa, millaista on Tangomarkkinoiden kulissien takana ja mikä ratkaisi Kyösti Mäkimattilan tangokuninkuuden? Miten Toivo Kärki toi lahjakkaat romanilaulajat Markus Allanin, Anneli Sarin ja Taisto Lundgrenin levytysstudioon tehden heistä tähtiä?
Kuinka monta pulloa Koskenkorvaa nuorena kuollut tangolaulaja Taisto Tammi joi ennen keikkaansa?
Tango tuli Suomeen 1910-luvulla
Timo Kalevi Forss kuvaa Tanssiin.fi:lle, kuinka suomalainen tango on kansallisaarre, jonka arvoa emme itse aina ymmärrä.
”Tango syntyi Argentiinassa ja Uruguayssa 1800-luvun lopulla. Buenos Airesin ja Montevideon satamat olivat monikulttuurinen kohtaamispaikka. Niiden kapa- koissa ja bordelleissa yksinäiset merimiehet ja maalta tulleet siirtotyöläiset hakivat hetken lohtua, ja tämän lohduttelun soundtrackiksi kehittyi väkevän intohimoinen ja jopa tuskainen musiikin muoto, joka tätä nykyä tunnetaan ympäri maailmaa nimellä argentiinalainen tango.”
Jo 1900-luvun alussa tango rantautui Euroopan suuriin kaupunkeihin – erityisesti Pariisiin. Nyt alaluokan keskuudessa syntynyt syntinen ja huonomaineinen tango sai herraskaisemman muodon, ja siitä tuli yläluokankin hyväksymä muoti-ilmiö.
Pian tangoa tanssivat jo Helsingin, Viipurin ja Turun paremmat piirit. Ensimmäiset säilyneet havainnot tangon tulosta Suomeen ovat 1910-luvun alun lehti-ilmoitukset, joissa mainostetaan tanssinäytöksiä.
Olavi Virta on tangon sinivalkoinen ääni
Ensimmäiset tangolevytykset tehtiin Suomessa 1920-luvun lopulla. Yläpuolisella videolla voit kuunnella Suomi Jazz Orkesterin levytyksen Hannes Konnon säveltämästä Keskiyö-tangosta 25.5.1929 Helsingissä. Tämä on luultavasti kaikkien aikojen ensimmäinen levytetty suomalainen tango.
Tietokirjailija Forssin mukaan varhainen Suomessa tehty tango sai vahvasti vaikutteita Keski-Euroopasta ja suoraan tangon syntysijoilta Latinalaisesta Amerikasta. Pikku hiljaa ilmaantui myös Suomessa sävellettyjä tangoja, muttavasta sota-aikana syntyi varsinainen suomalainen tango.
50- ja 60-luvut olivat Suomi-tangon kulta-aikaa
Lupaava jazzmuusikko Toivo Kärki risteytti saksalaisen sotilasmarssin venäläiseen romanssiin ja maustoi kehitelmäänsä vielä latinalaisamerikkalaisesta musiikista, jazzista ja supisuomalaisesta kansanlaulusta saamillaan vaikutteilla.
Suomalainen tango eli kulta-aikaansa 1950- ja 1960-luvuilla. Silloin marssikomppia ja beguinea yhdisteleviä melankolisia mollisävelmiä sävelsivät Toivo Kärjen lisäksi muun muassa Pentti Viherluoto ja Unto Mononen. Tekstejä tehtailivat Kerttu Mustonen, Reino Helismaa ja Sauvo Puhtila sekä myöhemmin 1960-luvulla edeltäjiensä tyylin suvereenisti omaksunut Juha ”Junnu” Vainio.
Suomalaisen tangon suurin ja menestynein laulaja oli traagisen elämän elänyt Olavi Virta. Jos suomalaiselle tangolle pitää antaa ääni, se on ehdottomasti Virta. Hän teki tangotulkinnoillaan niin vakuuttavaa jälkeä, ettei mikään uhkaa tänäkään päivänä tämän todellisen tangokuninkaan paikkaa kansakuntamme syvimpien tuntojen tulkkina.
Viimeisen levyksensä Olavi Virta teki kesäkuussa 1966.
”Väsynyt tangotaitaja ylsi vielä kerran koskettavan hienoihin suorituksiin. Näissä levytyksissä soi sama tuskainen pohjavire kuin bluesissa. Tässä tapauksessa ikä ja elämänkokemus tekevät oikeutta Olavi Virralle. Näin syntyvään tulkintaan ei päästä imitoimalla, matkimalla taikka pelkällä tunnollisella harjoittelulla. Virran laulussa kuuluu eletty elämä, jonka tähtihetkien, loiston, tappioiden ja ristiriitojen jättämät jäljet tarttuivat nauhalle ja tiivistivät suomalaisen tangon syvimmän olemuksen”, Timo Kalevi Forss toteaa.
1950-luvun ja 1960-luvun vaihteessa aloittivat uransa myös suomalaisen tangon merkkimiehet Eino Grön, Reijo Taipale ja Markus Allan, joiden huikean pitkät urat ovat jatkuneet vielä 2010-luvun lopulla. Suomalainen tango on ollut perinteisesti miehien temmellyskenttä. Tähän tekivät tangon menestysvuosina tervetulleen poikkeuksen Metro-tytöt, Harmony Sisters, Eila Pienimäki ja Tamara Lund.
Tamara Lund 1960-luvun alussa. 
Markus Allan. 
Eino Grön 1980-luvulla. 
Metro-tytöt 1950-luvulla. 
Harmony Sisters 1930-luvulla.
Painaako pop-musiikki tangon alas?
Kun rock’n’roll ja muu pop-musiikki tulivat suosituiksi 1960-luvun puolivälissä, tangobuumi taittui ja suomalaisen tangon kehitys taantui. Tänä tangon lama-aikana tangokulttuuri pysyi elinvoimaisena vain maaseudun tanssilavoilla.
Vasta 1980-luvun puolivälissä suomalainen tango heräsi horroksestaan. Jaakko Salo ja Eino Grön kävivät levyttämässä Argentiinassa ja toivat argentiinalaiset vaikutteet pysyvästi suomalaiseen tangoon. Topi Sorsakoski ja Agents naittivat tangon ja rockin ja saavuttivat valtavan genrerajat ylittävän suosion. 1980-luvun puolivälissä aloitti Seinäjoella Tangomarkkinat-festivaali, joka nosti huomattavasti suomalaisen tangon arvostusta ja näkyvyyttä.
Nykyään suomalainen tango on hyvin monimuotoista. Se voi vaalia nostalgisesti perinteitä tai rikkoa rajoja yhdistelemällä uusia tyylejä. Aki Kaurismäki on käyttänyt elokuvissaan paljon suomalaisia kultakauden tangoja ja tehnyt tätä uniikkia ja osin suurelta maailmalta eristyksissä kehittynyttä musiikkityyliä tunnetuksi ympäri maailmaa. Perinteisen tangon lisäksi suomalainen tango elää rockissa, jazzissa, kansanmusiikissa ja nykymusiikissa. Astor Piazzollan kehittämä tango nuevo on tänä päivänä suosittu tangotyyli myös Suomessa.
Miten suomalainen tango voi nyt? Onko perinteinen tangokulttuurimme kuolemassa ja sulautumassa täysin pop-musiikkiin kaupallisten paineiden alla?
Näihin kysymyksiin antavat kirjassa erilaisia vastauksia ja näkökulmia kirjailija Forssin lisäksi muun muassa vuoden 2013 tangokuningas Kyösti Mäkimattila, tangolevynkin julkaissut moderni pop-laulaja Yona, huuliharppukvartetti Svängin kansanmuusikot ja musiikintutkija Alfonso Padilla.
”Metri-iskelmää sarjatuotantona?”
Timo Kalevi Forss sanoo, että joskus on matkustettava kauas nähdäkseen lähelle.
”Olen itsekin olen pitänyt suomalaista tangoa helposti itsestäänselvyytenä ja tylsimmillään sarjatuotantona tehdyn metri-iskelmän yhtenä ilmenemismuotona”, kirjailija huokaa.
”Kun näin Aki Kaurismäen elokuvan saksalaisessa elokuvateatterissa ja tarkkailin yleisön reaktioita, ymmärsin suomalaisen kulttuurin omintakeisia erityispiirteitä – tango mukaan luettuna – paremmin kuin koskaan kotimaassa.”
Hevi-tangosta uusi vientivaltti?
”Kesäkuussa 2018 sain mahdollisuuden osallistua Saksassa FINtango-festivaaleille, jossa suomalaisyhtyeet esittivät suomalaista tangoa innostuneelle saksalaisyleisölle. Se oli matka suomalaisen tangon ytimeen. En ollut koskaan ajatellut, että suomalaisen tangon lyriikoissa esiintyvät runsaat luonto- kuvaukset edustavat saksalaisille pohjoista eksotiikkaa.”
Suomalaisen tangon vahva tunnelataus elää myös voimakkaana naapurimaassamme Ruotsissa. Suomalaisen tangon arvon ovat ymmärtäneet niin mainio ruotsinsuomalainen Darya & Månskensorkestern kuin Cardigans-rockyhtyeen solisti Nina Persson. Kummatkin ovat esittäneet suomalaista tangoa suomeksi.
Vaikka suomalainen tango on tänään monipuolisempaa kuin koskaan, eivät suuressa maailmassa kehitetyt tangon viimeisimmät tyylimuunnokset ole vielä saaneet suomenkielisiä muotojaan. Ranskalaisen Gotan Projectin tunnetuksi tekemä elektrotango on saavuttanut jalansijaa monessa Latinalaisen-Amerikan ja Euroopan maassa. Nuoret argentiinalaiset pitkätukat soittavat akustista tangoaan virtuoottisesti hevistä omaksutulla asenteella.
”Aika näyttää, milloin metallimusiikin mahtimaassa Suomessa tapahtuu sama fuusio. Odotan innolla Children of Bodomin versiota Unto Monosen Satumaasta tai Nightwishin Tuomas Holopaisen Toivo Kärjen klassikkotangoihin perustuvaa tonttuhevi-spektaakkelia.”
Forssa sanoo, että näitä ihmeitä odotellessa kannattaa lukea tämä kirja. ”Olen koonnut siihen näkemykseni suomalaisen tangon historiasta, nykypäivästä ja hieman tulevaisuudestakin. Kaikki muutkin näkemykset ovat yhtä arvokkaita, ja toivonkin kirjan toimivan pelinavauksena 2020-luvun tangokeskustelulle.”
Taisto Tammen keikka-Kossujen määrä?
Ai niin: jotta ei unohtuisi. Timo Kalevi Forss paljastaa otsikon kysymykseen vastauksen:
Taisto Tammi joi ensimmäisen Koskenkorvapullon ennen keikkaa ja toisen keikan jälkeen.
[su_spoiler title=”Kuka Timo Kalevi Forss?” open=”yes” style=”fancy”]Timo Kalevi Forss (s. 1967) on helsinkiläinen tietokirjailija, toimittaja ja muusikko. Hänet tunnetaan myös lauluntekijänä, erityisesti sanoittajana, ja hänen tekstejään ovat esittäneet muun muassa Freud, Marx, Engels & Jung, Vibrakööri, Muska, Danny, Tumppi Varonen ja Sinikka Sokka.[/su_spoiler]
Tähdet meren yllä – suomalaisen tangon tarina
Juttu perustuu Into Kustannuksen kesäkuussa 2019 ilmestyneeseen kirjaan Tähdet meren yllä – suomalaisen tangon tarina. Suorat poiminnat kirjasta ovat kirjailijan luvalla.
Teosta voi ostaa tästä linkistä.
