
Tapani Kansa, 74, kertoo ja muistelee suorasanaisesti värikkäistä elämänvaiheistaan uudessa omaelämäkerrassaan.
Tapani Kansa: Tarinoita laulajan tieltä (Readme.fi) -kirja ilmestyi tiistaina (21.11.) toimittaja Hellevi Poudan kirjoittamana. Pouta on tuntenut Kansan 1960-luvulta saakka.
Kustantajan mukaan Kansa on kulkenut omaa tietään miettimättä hetkeäkään, mitä muut hänestä ja hänen valinnoistaan ajattelevat.
”Se ei useinkaan ole ollut helppo tie. Siihen on mahtunut suurta juhlaa ja historiallisia hetkiä, mutta myös rapa on roiskunut. Mitä oikeasti on ollut elää Tapani Kansana?”
Lue myös: Oman tiensä kulkija Tapani Kansa avaa elämäänsä uutuuskirjassa: ”Myös rapa on roiskunut”
Isä antoi pikku-Tapanille selkäsaunoja
Kirja vasta ennakkomainontaan. Legendaarisen laulajan ja huikean uran tehneen Tapanin ääni kuuluu selvästi eikä hän arkaile puhua vaikeista, aroistakaan aiheista ja asioista.
Tapani kertoo kirjassa muun muassa kokeneensa isänsä taholta fyysistä väkivaltaa lapsena.
Isän pelko varjosti Tapanin lapsuutta, ja se jätti isän ja pojan väleihin tumman varjonsa. Selkäsaunat jatkuivat, kunnes tuli se kerta, jolloin Tapani pystyi muuttamaan isän kurittamisaikeet miesten väliseksi painiksi.
Lapsuuden traumat jättivät Tapaniin jälkensä, vaikka hän ei osaakaan tarkkaan sanoa, mihin kaikkeen ne ovat vaikuttaneet. Voi olla, että vahvan auktoriteetti-isän vaikutus on näkynyt siinä, että Tapanilla itsellään on ollut vaikea suhtautua auktoriteetteihin.
Kirjassa aprikoidaan, että Kansan luonteen särmikkyys selittynee osittain lapsuuden kokemuksilla.
Lue myös: Lavat jättänyt Tapani Kansa avautuu: ”Nyt saan olla rauhassa”
Tapani kävi tanssilavoilla taajaan
Tanssit ja lavakulttuuri olivat Tapanille lähellä sydäntä jo lapsena, sillä kodin lähellä Kymenlaakson Tavastilassa oli Rookinvuoren lava. Kirjassa muistellaan, kuinka Kotkan seudulla oli silloin lukuisia tanssipaikkoja. Oli Kotkan työväentalo, Metsäkylän Seuratalo, Karhulan Järjestötalo, Tampsa, Jylpyn lava ja Väkinäisten lava. Haminassa oli Husulan lava ja Tervaniemen lava. Joskus Tapani meni Miehikkälän Kreivinkalliollekin.
Tyttöjen katselun ohella nuori Tapani seurasi tarkkaan orkesterien ja laulusolistien työskentelyä.
Ensimmäisen virallisen keikkansa Tapani teki vuonna 1965 Heinlahden työväentalolla, jossa vietettiin pikkujoulujuhlaa. Hän esiintyi siellä pyhtääläisen Jan Malmsin orkesterin solistina.
Kansa uskoi lapsesta asti laulamiseen ammattina
Omaelämäkerrassaan Tapani alleviivaa, että hänellä oli lapsesta lähtien vankka usko siihen, että laulamisesta tulee hänen ammattinsa.
Ratkaisevimman askeleen kohti tähteyttä hän otti juuri Tavastilassa Rookinvuoren lavalla, minne hän meni kuuntelemaan kouvolalaista Matti Lavin yhtyettä. Yhtyeen solisti ei ollut tullut paikalle, ja Tapani pääsi tilalle ja vakiinnutti heti paikkansa.
Sitä kautta hänelle aukesi yhteys Scandia-yhtiön tunnettuun tuottajaan Jaakko Saloon, joka kautta Tapanista tuli lokakuussa 1967 levylaulaja. Ensilevytys oli Marianne.
Delilah oli menossa ensin Dannylle
Kirjassa paljastetaan, kuinka jättihitti Delilah päätyi Tapanin esitettäväksi vuonna 1968.
Perimätiedon mukaan kappale oli luvattu jo Dannylle, joka tuohon aikaan oli Suomen ykköstähti ja innoissaan Delilah-kappaleesta.
Ehkä hän olisi saanutkin levyttää sen, ellei Jaakko Salo olisi tullut Helsingin Maestroon katsomaan Tapanin live-keikkaa ja siitä vaikuttuneena päätti antaa Delilah-levytyksen ”19-vuotiaalle, komealle ja dramaattiselle Kansalle”.
Tapani tienasi ensikeikoista surkeasti
Delilah oli valtaisa hitti, mutta siitä huolimatta Tapanin keikkapalkkiot olivat surkeita – johtuen Tapanin tekemästä kehnosta sopimuksesta keikkamyyjänsä kanssa.
Hän sai lauantai-illasta kaksi sataa markkaa ja muista keikoistaan satasen, vaikka sen ajan huippumamanageri Tappi Suojanen oli kirjan mukaan tarjonnut hänelle keikkakesästä peräti 150 000 markan palkkiota. Sillä olisi ostanut mukavan asunnon Helsingistä siihen aikaan.
Lue myös: Lasse Hoikka ja Tapani Kansa turisevat takahuoneessa: ”Kovia jätkiä” – kuuntele harvinainen äänite
Tapania pidettiin mediassa vaikeana ihmisenä
Julkisuus on ollut Tapani Kansalle siunaus ja taakka. Alkuaikoina Tapani oli median suosikki, ja esiintyvälle artistille isot lehtikuvat ovat mannaa.
Sittemmin median suhtautuminen muuttui Tapania kohtaan. Kirjassa kerrotaan, kuinka Tapanilla oli tapana kertoilla julkisuudessa mitä mieleen juolahti, ja hän saattoi puhua esimerkiksi luonnon tilasta ja maailman epäoikeudenmukaisuudesta.
Kirjan mukaan Tapanista alettiin muokata mielikuvaa laulajana, joka oli räväköine mielipiteineen vaikea ihminen. Se mielikuva lähti sitten elämään omaa elämäänsä. Hänen lausahduksensa, liikkeensä ja luonteensa herättivät jatkuvasti intohimoja puolesta ja vastaan.
Lue myös: Melkoinen könsikäs! Tapani Kansan uikkarikuva kuumottaa
Poliisit jahtasivat Tapania keikkateillä
Tapani Kansa tunnetaan myös ylinopeuksistaan.
Kirjassa tähtiartistin raskasta kaasujalkaa ei sen kummemmin selitetä, kerrotaan vain, että kun Tapani lopulta sai ajokorttinsa 20-vuotiaana, vuodesta 1973 alkaen hänelle alkoi tipahdella ylinopeussakkoja. Sakkoja on tullut kuulemma vuosikymmenten mittaan ”paljon”, mutta vain kerran Tapani on kolaroinut.
Vuonna 1980 Tapani sai ylinopeudestaan kahden ja puolen vuoden ajokiellon, mikä lienee edelleen Suomen ennätys. Kirjan mukaan poliisi suorastaan jahtasi Tapania, sillä keikkapaikat olivat tietysti etukäteen tiedossa ja poliisien oli helppo kohdentaa valvontaa hänen todennäköisille ajoreiteilleen.
Jopa Hannu Karpo puuttui suositussa tv-ohjelmassaan asiaan. Iltalehden Aarno Laitisen mukaan liikkuva poliisi ei tyytynyt pelkästään sakottamaan Tapania, vaan ilmiantoi hänet aina lehdille.
Lue myös: Tapani Kansa täyttää 70: ”Olen alkanut vanheta arvokkaasti” – katso tähtien onnitteluvideo
Tapani ohitti tiesulun ja päätyi putkaan
Toukokuussa 1996 Lomakouherossa esiintynyt Tapani vietiin jopa keikan jälkeen putkaan, kun hän oli paikalle ajaessaan kiertänyt poliisien virittämän tiesulun penkan kautta.
Poliisit lähtivät perään, mutta kadottivat lyhyen takaa-ajon jälkeen näköpiiristään hänen autonsa. Tapani koukkasi sivutielle ja piilotti siellä autonsa metsän puolelle propsipinon taakse.
Esiintymisen jälkeen Tapani saateltiin pihalla odottavaan mustaanmaijaan ja vietiin yöksi Keuruun putkaan. Se on ollut hänen ensimmäinen ja viimeinen putkayönsä.
”Peti oli huono ja tarjoilu niukkaa”, hän kuvaa kirjassa sitä yötä.
Syyskuun alussa Tapani sai käräjäoikeuden päätöksellä 60 päivän ehdollisen tuomion ja sakkoa 8 526 markkaa.
Tapanin mukaan hänen ajotaidossaan ja liikennekäyttäytymisessään ainoa vika oli raskas kaasujalka.
Tapani juoksi nakuna naapuriin
Ja kerran Merikievarissa Tapani oli tuttuun tapaan Jouko Elevaaran saunassa, kun hän meni hetkeksi terassille vilvoittelemaan, ovi paukahti kiinni ja samalla lukkoon. Kaikki hänen tavaransa puhelinta ja autonavaimia myöten olivat sisällä saunatuvassa.
Tapani yritti ahtautua saunarakennuksen ikkunasta mutta putosi mahalleen. Niinpä laualja joutui juoksemaan ilkosillaan naapuriin, missä säikähtänyt asukas soitti poliisille, kun Tapani Kansaksi itseään väittävä nakupelle hakkasi ovea.
1990-luvun lopulla Tapani Kansan mielenterveys alkoi järkkyä. Hän kärsi maanisista kausista ja avopuoliso Nina af Enehjelm yritti saada hänelle ammattiapua. Nina ja Tapani seurustelivat vuodesta 1980, ja heillä on kaksi yhteistä lasta.
Tapani suljettiin Lapinlahden psykiatriseen sairaalaan
Lokakuinen konsertti vuonna 1998 Kuopiossa paljasti Tapanin kunnon: hän sekoili ja veti yli 4-tuntisen monologin. Konserttiyleisö hämmentyi ja lehdistö mässäili burn out -otsikoilla.
”Kuopiossa piuhani olivat pahasti sekaisin”, Tapani toteaa kirjassa.
Lopulta hänet suljettiin Lapinlahden psykiatriseen sairaalaan Helsingissä. Hän toipui siellä kuukauden verran. Tapani taitaa olla ensimmäinen Lapinlahden julkkispotilas, joka on täysin avoimesti kertonut, mistä hänen kohdallaan oli kysymys.
Tapani kertoi avoimesti, että hänellä oli kaksisuuntainen mielialahäiriö ja että hänet hoidettiin Lapinlahdessa kuntoon ja hänelle kirjoitettiin lääkkeet, joita hän joutuu käyttämään loppuikänsä. Hän oppi pitämään huolta omasta mielestään tarkkailemalla sitä.
KATSO videolta Tapani Kansa ja Vesa-Mati Loiri Laulu se on iloni ja työni, Tapanin 50-vuotisjuhalkonsertissa 9.3.1999, vain muutamia kuukausia Lapinlahden-hoidon jälkeen:
Artikkelin sitaatit sekä lähde: Tapani Kansa: Tarinoita laulajan tieltä (Readme.fi) , kirj. Hellevi Pouta.










