Edesmennyt säveltäjämestari Toivo Kärki (1915-1992) tiesi tarkalleen, miten Suomen sydäntä soitetaan. Kärjen kynästä on syntynyt suuri osa suomalaisten rakastamista ikivihreistä lauluista.
Nyt Suomessa tehdään kotimaista musiikin historiaa, kun säveltäjämestarin ennen julkaisemattomat sävellykset näkevät päivänvalon.
Historiallisen hankkeen takana on Suomessa levyttävien ja esittävien solistien, solististen muusikoiden ja kapellimestareiden yhdistys Solo ry. Yhdistys on saanut Toivo Kärjen pojalta Kalervo Kärjeltä, 79, yksinoikeudella sanoitettavaksi tusinan verran mestarin ennen julkaisemattomia sävellyksiä.
Lue myös: Tietokirja kokoaa Suomi-tangon historian ja paljastaa: Montako keikka-Kossua Taisto Tammi joi?
Vuokatin-leirillä sävellyksiin tehdään sanat
Ryhmä yhdistyksen jäseniä eri puolelta Suomea kokoontuu Kainuun Vuokattiin leirille toukokuun lopussa.
Vuokatin Aatelissa pidettävällä ainutkertaisella leirillä Kärjen sävelmiin luodaan sanat, jonka myötä nämä unohtuneet kulttuuriaarteet saadaan tuotua suuren yleisön kuultavaksi Solo ry:n juhlavuodeksi 2025.
Biisileirin valmentajina toimivat kotimaisen musiikin ansioituneet lauluntekijät Sana Mustonen, joka on sanoittajamestari monen tunnetun hitin takana. Toisena valmentajana leirillä toimii lauluja mm. Pate Mustajärvelle, Juhamatille ja Antti Railiolle sanoittanut taitava tekstinikkari/muusikko Juho Rintarunsala.
Valmiita teoksia tullaan hyödyntämään Solo ry:n juhlavuoden tapahtumissa ja konserteissa, sekä juhlalevyllä vuoden 2025 aikana. Uusille teoksille valitaan myös esittäjät Solo ry:n laajasta, monipuolisesta jäsenistöstä.
Solo ry:n puheenjohtaja on Marko ”Bablo” Junnilainen ja hallituksen jäseninä mm. Jussi Kiiveri ja T.T. Purontaka.
Toivo Kärki loi liki 2 000 sävellystä
Toivo Kärjen sävellyksiä levytettiin hänen eläessään noin 1 400 kappaletta – monta useana eri versiona – sekä lukuisia muita kappaleita.
Hänen kuolemansa jälkeen on (vuoteen 2021 mennessä) levytetty noin 170 uutta kappaletta.
Kärjen tunnetuimpia kappaleita ovat Siks oon mä suruinen (1944), Tule hiljaa (1945), Liljankukka (1945), Eron hetki on kaunis (1948), Laulava sydän (1948), Rovaniemen markkinoilla (1951), Reppu ja reissumies (1951), Kaksi vanhaa tukkijätkää (1951), Kulkurin iltatähti (1951), Lentävä kalakukko (1951), Vanhan myllyn taru (1953), Hiljainen kylätie (1953), Sinun silmiesi tähden (1953), Muista minua (1953), Täysikuu (1953), Lapin jenkka (1953), Ohi on (1953), Koivu ja sydän (1954), Rakasta, kärsi ja unhoita (1955),Onni jonka annoin pois (1958), Vanhan veräjän luona (1958), Tulenliekki (1960), Kaikessa soi blues (1963), Tango merellä (1963), Tuopin jäljet (1963), Aurinko laskee länteen (1965), Minne tuuli kuljettaa (1965), Seuramatkat (1967), Vanha salakuljettaja Laitinen (1967), Jos helmiä kyyneleet ois (1968), Jos vielä oot vapaa (1970), Anna kaikkien kukkien kukkia (1974), Karjalan Marjaana (1977) ja Paista päivä (1982).
Kärki teki musiikin noin 50 elokuvaan sekä lukuisiin revyihin, näytelmiin ja radiohupailuihin. Hän teki myös suuren määrän sovituksia muiden sävellyksiin. Hän koulutti useita tärkeimmistä iskelmäsanoittajista. Kärki ”löysi” ja auttoi urallaan eteenpäin kymmenittäin laulajia, joista monet ovat edelleen aktiivisia.
”Aina kynä ja nuottipaperia taskussa”
toivo kärki
Kärki muistetaan erityisesti Reino Helismaan työkumppanina.
”Säveltäessäni en hyräile mitään. Koko elämäni minulla on aina vain kynä ja nuottipaperia taskussa. Jos mieleen tulee jokin neljän tahdin aihe, kirjoitan ylös neljä tahtia ja soinnut päälle. Sitten pistän paperin taskuun takaisin”, Kärki kuvasi sävellystyötään Maarit Niiniluodon toimittamassa elämäkertakirjassa Siks oon mä suruinen (1982).
