Tanssiminen tekee hyvää henkisesti ja fyysisesti. Kuvituskuva. Kuva: Kiuruveden Iskelmäviikko.
Tanssiminen tukee ja edesauttaa tunnetusti sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Parketilla pyörähtely ei ole pelkästään hyvää liikuntaa, vaan myös pääkopalle terveellistä toimintaa.
Tanssiin.fi on kertonut arvostetusta, kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka mukaan säännöllinen tanssiminen alensi dementian riskiä peräti 76 prosenttia – kaksi kertaa niin paljon kuin lukeminen: Tutkimus: tanssiminen vähentää dementian riskiä huimasti ja hidastaa aivojen ikääntymistä
Tanssiminen voi hidastaa aivojen ikääntymistä ja jopa uudistaa aivoja.
Paritanssin hyödyn ovat huomanneet myös kurikkalaiset Raija, 63, ja Esko, 65, Markkila, jotka kertovat tanssiharrastuksestaan Ilkka-Pohjalainen-lehdessä.
He ovat entisiä lypsykarjatilallisia, jotka ovat käyneet lavatansseissa vuosikymmeniä. Ensin tanssi oli hyvä vastapaino maatilan töille, nyttemmin tärkeä osa pariskunnan muuttunutta arkea, jota Eskon sairastama Alzheimerin tauti varjostaa.
Lavatanssien sosiaalinen puolikin tärkeää
Eskon Alzheimer diagnosoitiin muutama vuosi sitten. Tanssin iloa tauti ei ole vienyt, vaan päinvastoin.
Pariskunnan mukaan tanssiminen auttaa sairaudessa.
”Tanssista on ehdottomasti hyötyä tässä sairaudessakin. Pään pitää pelata, että jalat liikkuvat. Sopeutumisvalmennuskurssillakin sanottiin meille, että älkää missään nimessä jättäkö tanssimista”, Raija kertoo Ilkka-Pohjalaisessa.
Souvarit on Raijan ja Eskon lempiorkesteri
Jutussa he ovat pyörähtelemässä Lusan hallilla Kurikassa. Molemmat korostavat myös lavakäyntien sosiaalista puolta.
”On hienoa ja tärkeää, että ihmiset lähtevät pois kotoa, etteivät he siellä pelkästään istu ja ole. Ihailen kaikkia, jotka tulevat toisten joukkoon, vaikka eivät enää niin hirveästi pystyisi tanssimaan.”
Pariskunnan lempiorkesteri on Lasse Hoikan tähdittämä Souvarit, jonka perässä he ovat käyneet Lapissa saakka.










