Topi Sorsakoski. Kuvat Hannu Igantiuksen kirjasta On muisto vain (Aviador, 2026).
Topi Sorsakosken eli Pekka Tamilehdon (1952–2011)kuolemasta tuli elokuussa 2026 kuluneeksi 15 vuotta. Rakastetun laulajan viimeisistä kuukausista kerrotaan useissa muistoissa, jotka on koottu Hannu Ignatiuksen uuteen On muisto vain – Topi Sorsakoski -kirjaan.
Keväällä 2011 tieto Sorsakosken sairastumisesta pysäytti hänen ystävänsä ja kollegansa. Laulaja oli sairastunut keuhkosyöpään, mutta jatkoi musiikin tekemistä vakavasta tilanteestaan huolimatta.
Vielä maaliskuussa 2011 hän kävi keikalla Turussa. Viimeiseksi jääneen pitkäsoiton tekemistä hän jatkoi Ähtärin kotistudiossaan.
Työ oli raskasta. Sorsakoski lauloi happiviiksien avulla, toisinaan vain riimin tai yhden rivin päivässä.
Parhaat laulut jäivät tekemättä
Sanoittaja Matti Tuononen kertoo kirjassa tehneensä Sorsakoskelle paljon sanoituksia ja käännösiskelmiä tämän uran loppuvaiheessa. Kaikkia viimeiselle levylle suunniteltuja kappaleita Topi ei enää ehtinyt eikä pystynyt laulamaan.
Sorsakosken mielestä juuri parhaat laulut jäivät levyttämättä.
Tuononen kävi katsomassa sairastunutta ystäväänsä useita kertoja kevään ja kesän aikana. Aluksi Topilla oli vahva usko siihen, että hän vielä paranisi.
”Hän itse ajatteli, että kyllähän tästä syövästä selvitään. Tämä on ihan pikkujuttu. Mutta ilmeestä näki, ettei siihen itsekään uskonut.”
Tuonosen mukaan Topi ei kuitenkaan halunnut tehdä tilanteestaan taakkaa ystävälleen.
”Herrasmies loppuun asti”, hän kuvailee.
Lue myös: Topi Sorsakosken kuolemasta 15 vuotta – rakas stetson koristaa hautaa
”Laulut on laulettu”
Myös Ilkka Vainion viimeinen puhelu Sorsakosken kanssa jäi lyhyeksi.
”Laulut on laulettu”, Topi sanoi Ilelle.
Miehet kiittivät toisiaan. Vainion mukaan puhelun tunnelma oli lämminhenkinen.
Yksi Sorsakosken viimeisistä levytyksistä oli Jonne Aaronin säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Viimeiseen korttiin. Aaron kertoo kirjassa kappaleen syntyneen lähes vahingossa hänen omassa keittiössään.
Topi innostui kuulemastaan kappaleesta. Myöhemmin Aaron sai kuitenkin tiedon laulajan keuhkosyövästä ja siitä, ettei tämä enää pystyisi jatkamaan laulamista.
Aaronin kummisetä kiteytti kappaleen merkityksen pysäyttävästi:
”Sä oot tehnyt Topin Show Must Go On:in.”
Viimeiseen korttiin päätyi Sorsakosken viimeiseksi jääneen albumin nimikappaleeksi.
Kuuntele Topi Sorsakoski Viimeiseen korttiin:
Ukulele kulki mukana ambulanssiin
Ignatiuksen kirjassa lainataan myös ensihoitaja Juuso Laitisen kertomusta, joka on julkaistu aiemmin vuonna 2025 ilmestyneessä Elämä käsissä -kirjassa.
Laitinen oli työvuorossa ambulanssissa, jota käytettiin potilaiden sairaalasiirtoihin. Tehtäväksi tuli hakea keuhkosyöpää sairastanut potilas sairaalasta kotiin.
Aktiiviset hoidot oli lopetettu, koska sairauden etenemiselle ei enää voitu tehdä mitään. Saattohoito oli aloitettu.
Sairaalahuoneessa vastassa oli pitkä ja hoikka mies, joka pakkasi vaatteitaan kassiin. Laitinen piti häntä tutun näköisenä, mutta ei heti tunnistanut häntä.
”Pekka Tammilehto. Kiitos, kun viette minut kotiin”, mies esittäytyi.
Kun ensihoitaja jäi katsomaan häntä hämmentyneenä, potilas tarjosi uudelleen kättään.
”Topi Sorsakoski, hauska tutustua.”
Sorsakoskella oli mukanaan ukulele, jota hän ei ollut antanut pakata kassiin. Ambulanssissa hänet siirrettiin paareille ja kytkettiin lisähappeen.
Lue myös: Agents julkaisi muistolevyn Topi Sorsakosken muistolle – näin fanit reagoivat
Ei halunnut kuulla ennustetta
Ensihoitaja hämmästyi vakavasti sairaan laulajan rauhallisuutta. Hän uskalsi kysyä Sorsakoskelta, oliko tälle annettu arviota siitä, kuinka nopeasti sairaus etenisi.
”Olisi annettu, mutta kieltäydyin siitä tiedosta”, Topi vastasi.
Hän tiesi lopun olevan tulossa, mutta halusi elää jäljellä olevat hetkensä kiitollisena eikä murehtia kuolemaa.
Kun ambulanssi lähti liikkeelle, paarien suunnalta kuului kysymys: pistäisivätkö ensihoitajat pahakseen, jos Topi soittelisi ukulelea ja laulaisi?
Eivät pistäneet.
”Pekka lauloi ja soitti ukulelea happiviikset naamallaan nauttien elämän viimeisistä hetkistä. Saimme kuulla Viimeiseen korttiin -nimisen kappaleen, jota ei tuolloin oltu vielä julkaistu”, Juuso Laitinen muistelee.
Perillä Ähtärijärven rannalla oli vastassa Sorsakosken Heli-vaimo. Ensihoitajat kantoivat Topin ukuleleineen sisälle, kytkivät hänet happirikastimeen ja auttoivat hänet sohvalle.
Kaksi viikkoa myöhemmin Laitinen luki uutisista Topi Sorsakosken kuolleen.
”Pekan kiitollisuus tarttui minuun, ja kiitollisuus ja elämänmyönteisyys jatkuvat minussa edelleen. Hän jätti tuona päivänä lähtemättömän vaikutuksen ja muistot.”
Lue myös: Kuva julki: Kari Hirvonen juhli Topi Sorsakosken kanssa
Tanssisali hiljeni täydellisesti
Topi Sorsakoski kuoli 58-vuotiaana 13. elokuuta 2011.
Topin ystävä, tangokuningas Jaska Mäkynen oli tuolloin matkalla keikalle. Illalla hänen oli kerrottava uutinen paikalle saapuneelle tanssikansalle.
Salissa oli 1 500 ihmistä.
”Kun astuin lavalle, tila hiljeni täydellisesti. Pidimme hiljaisen hetken. Sitten kitaristi antoi sävelen, ja aloin laulaa Surujen kitaraa.”
Pimeässä salissa syttyi yksi valo. Sitten toinen.
Pian pieniä valoja näkyi kaikkialla.
”Ne eivät olleet vain valoja. Ne olivat kiitosta, muistoja, rakkautta.”
Mäkynen kiteyttää ystävänsä merkityksen muutamaan lauseeseen:
”Ja siinä hetkessä tuntui, ettei mikään oikeasti pääty. Jotkut ihmiset jättävät jäljen, joka ei himmene. Topi oli yksi heistä.”
Hannu Ignatiuksen On muisto vain… – Topi Sorsakoski ilmestyi Aviador Kustannukselta syyskuussa 2026. Tamperelainen Hannu Ignatius (s. 1964) on kirjailija, jolta aiemmin ovat ilmestyneet kohtaamisista Tapio Rautavaaran kanssa kertova Tapsa – koko kansan reissumies (2020) ja Olavi Virtaan liittyviä muistoja kokoava Muistojen Virta (2022).
