Eki Jantunen ja Eija Hinkkala
Eki Jantunen, mikä on sinun jouluperinteesi, mitä teet tai mitä valmistat joka jouluksi?
-Kyllähän joulu muodostuu aika tutuista elementeistä, kuten joulukirkosta, lähisukulaisten ja ystävien haudoilla käynneistä ja joulusapuskoista. Joulukuusen haku on säilynyt yhtenä perinteenä jo vuosikymmeniä. Se oli mielenkiintoista puuhaa varsinkin silloin kun pituus pikkupoikana oli 105 cm pipo päässä ja metsässä metri lunta. Vieläkin tuppaa niskat kastumaan, kun muistelee metsässä ramppaamisia ja niitä parhaimman kuusen etsimisiä & lumesta ravistelemisia.
Jouluherkut kaareutuvat vahvasti lapsuuden jouluista, johon kuului ehdottomasti kinkku ja kakkara. Kakkara oli noin jazzimiehen paskerin kokoinen karjalanpiirakka, koostuen perunamuusista ja kuoresta. Kun vanhemmat kuorivat aatonaattona saavillisen perunoita ja pienemmän pötikän kakkarakuorta, kyllä siinä vesi valahtaa kielelle vieläkin. Ja aina kun silmä vältti, tottakai pentuna käytiin vohkimassa muusia ja kuorta hiukan etukäteenkin. Arvaa vain paistovaiheessa ne isosta leivinuunista tuprunneet makoisat tuoksut ja ekat maistiaiset, voita silmään ja sillä lailla – kyllä maistui. Ja yöksi kun uuniin pistettiin kinkku, joka oli aattoaamuksi valmiina…niin eihän voi kuin sanoa, että tulispa joulu ja sais yölläkin syödä.
Mikä on Sinun rakkain- tai lempi joululaulusi?
Haluatko kertoa, miksi juuri tämä laulu?
-Ehdottomasti Sylvian joululaulu. Se on pysynyt jo monien sukupolvien yhtenä suosituimpana joululauluna. Se sopii yhtä hyvin pikkujouluihin kuin joulukirkkoihin ja siinä jokainen kyllä tietää silmänräpäyksessä, mistä on kyse. Aika erikoista muuten, että 1800-luvulla vaikuttanut Sakari Topelius kirjoitti laulun tekstin (suomennus Martti Korpilahti) Sisiliassa, ollessaan maanpaossa koleraepidemiaa ja Krimin sotaa. Mainion melodian sävelsi Karl Collan.
Mistä syntyy joulumieli?
-Joulumieli kristallisoituu aina siinä vaiheessa, kun Turku julistaa joulurauhan. Siinä vaiheessa viimeistään ns. rukkaset putoaa lattialle ja mieli siirtyy oitis varsinaiseen joulunviettoon.
Jos sinulla on joku tarina joulusta, jouluisesta esiintymisestä, niin sana on vapaa:
-Viime vuosina olen saanut tehdä normikeikkojen ohella myös pienimuotoisia joulukonsertteja kirkoissa. Niitä syyskesällä valmistellessa joulu hiipii jo pikkuhiljaa sisään konsertin laulujen ja juontojen työstämisen myötä. Itse joulun sanoma avautuu täysillä viimeistään siinä vaiheessa, kun astelee alttarille ja konsertti käynnistyy. Ja se kirkon tunnelma – sehän on aina sanoin kuvaamatonta.
Ehkäpä konserteissa aika kaareutuu erääseen lapsuuden joulukirkkoon Orimattilassa, jossa silloinen kirkkoherramme Edvin Nousiainen istahti hetkeksi viereeni jouluvirttä veisaamaan. Virren jälkeen kirkkoherra kaivoi taskustaan 200 markan hopearahan, ojensi sen minulle ja totesi, että ”lauloitpas poika komeasti”. Tiedä siitä laulun komeudesta, mutta ehkäpä siinä oli tärkeä siemen pitkäaikaiselle laulutielle.
Niistä muistoista olen rakennellut ”Joulun Lahja” -nimisen laulun, joka on toiminut myöskin joulukonsertin nimenä. Harmi vain ettei se hopearaha ole enää tallessa, taisi mennä silloin Nalle-karkkiostoihin.
-Kansakouluajoista muistuu mieleen jouluiset Tiernapojat. Mainio opettajamme Väinö Luonsinen keräsi meidän luokkalaisista Tiernaporukan koulun kuusijuhlaan. Syyskausi niitä lauluja harjoiteltiin ja veivattiin Väiskin opastuksella ja jännityshän hiipi puseroon väistämättä, ollen huipussaan itse juhlassa, josta ei kyllä muista mitään. Se oli joka tapauksessa hienoa aikaa, vai mitä tuumaavat Tiernapoikien silloinen perusporukka Kuosan Pekka, Kankaan Urpo ja Santalan Markku. Terhakkaana muistinikkarina Pekka muistaa vieläkin, että saimme keräystiernapussukasta 15 mk mieheen.
Jouluiset terveisesi ja toivotuksesi Tanssiin.fi- seuraajille!
-Haluan toivottaa koko Mutkattomat-bändin puolesta Mahdottoman Mutkattoman Rentoa Joulua ja Parhainta Tsemppiä Kohti Parempaa Uutta Vuotta 2021!
Eki Jantunen
SANOITTAJA KIRJAILIJA EIJA HINKKALA
Mikä on Sinun jouluperinteesi, mitä teet tai mitä valmistat joka jouluksi?
En taida oikein olla mikään erityinen perinneihminen ja menen luovasti kulloisenkin joulun ja tilanteen mukaan. Jouluaaton lounaaksi valmistan kyllä perinteisen riisipuuron ja siihen kanelisen sekahedelmäkiisselin. Viime vuosien joulun ehdoton ”must” on myös ollut savisiika-mätitrifle. Valmistan sitä myös tuliaisiksi, kun vietän joulua läheisteni luona.
Mikä on Sinun rakkain- tai lempi joululaulusi?
Pidän monista joululauluista, mutta rakkain lienee Franz Schubertin Ave Maria. Uskaltauduin esittämään sen kerran itse, kun vielä lauloin. Jännitin valtavasti, mutta sain voimaa ja rohkeutta, kun koin välittäväni rukouksen kaiken hyvän ja kauniin puolesta ihmisille, jotka olivat kuulemassa. Esityshetki oli jännittävyydessään vahva ja herkkä ja itkin sen jälkeen verhojen takana pitkän tovin. Koen edelleen vahvan rukouksenomaisen tunteen, kun kuulen teoksen.
Uudemmista joululauluista olen vaikuttunut Jukka Leppilammen säveltämästä kappaleesta Aasi ja Timpurin muija, jonka esittää Maria Ylipää. Olen myönteisesti kateellinen sanoittaja Heimo Hatakalle hienosta tekstistä. Olisipa omani.
Mistä syntyy joulumieli?
Nyt kun ainoa lapsenlapsi on jo ”iso tyttö” saan joulumielen lukemisesta, kiireettömästä oleilusta, villasukista, pehmeästä kynttilänvalosta, tunnelmallisesta joulumusiikista, kaikesta pienestä ja suuresta kauneudesta, myös sydämen. Eikä lasillinen punaviiniä ja pari suklaakonvehtiakaan pahasta ole.
Jouluiset terveisesi ja toivotuksesi Tanssiin.fi- seuraajille!
Rakkaudellista joulua kaikille.
Eija Hinkkala
Sanoittamiani joululauluja
Olen kirjoittanut tosi vähän joululaulutekstejä. Koen sen vaikeaksi, kun tuntuu, että joulusta on kirjoitettu jo kaikki. Pitäisi löytää uutta ja tuoretta sanottavaa ja näkökulmaa, mutta en ole oikein onnistunut löytämään.
Sielulintu, Suvi Teräsniska (säv. Petri Somer)
Joulupuoti, Antti Ketonen (säv. Mikko Tamminen)
Enemmän kuin mitään, Tiina Pitkänen (säv. Antti Kleemola)
Lumienkeli, Jonna Ortju & Marian Petrescu (säv. Antti Kleemola)
Lumikukkia, Janne Leino (säv. Jonnaemilia)
