Lyökö laulaminen leiville nykymaailmassa? Jokainen voi tehdä omia johtopäätöksiä iskelmätähtien tienestien tasosta – ainakin, mitä Spotify-tuloihin tulee.
Lokakuussa Leif Lindeman tuuletti Syksyn Sävelen voittoa hitiksi nousseella kappaleellaan Sydämes on kultaa vieläkin. Leifin itsensä sanoittama ja säveltämä kappale on suosittu, ja se on pysytellyt esimerkiksi Radio Pookin listaykkösenä jo useita viikkoja.
Lue myös: Mikä ilo ja onni! Leif Lindeman voitti Syksyn Sävelen – karisti ikuisen kakkosen viitan
Artisti saa toki radiosoitosta korvauksia, mutta monikansallinen Spotify onkin oma lukunsa.
Levy-yhtiö Poptori teki omaehtoisen tutkimuksen tämän vuoden Syksyn Sävelen Spotify-tuotoista. Tulokset ovat hätkähdyttävän alhaisia.
”Toteutimme empiirisen tutkimuksen Syksyn Sävel -kisasta, jossa järjestäjä oli luonut kehotteita Spotify:n käytön edistämiseksi. Tämä fakta pitää ottaa päättäjien keskuudessa vakavasti”, Poptorin toimitusjohtaja Erkki Puumalainen ravistelee.
Leif Lindeman sai 58 euroa Spotify-tuloa
Kaikki loppukilpailuun osallistuneet kappaleet ovat nyt yhteensä tuoneet Spotify-tuottoja 307,86 euroa. Laskelman luvut ovat 20.11. asti.
Leif Lindeman on tienannut Spotifyssa Syksyn Sävelen voittohitillään 57,97 euroa. Siis puolikkaan bensatankillisen verran.
Eija Kantolan Syksyn Sävel -kappaleen Spotify-tuotto on 48,19 euroa, Amadeus Lundbergin 39,07 euroa ja J. Eskelisen 9,00 euroa. Voit katsoa koko listan allaolevasta kuvasta.
Eniten finalisteista on tienannut Frederik, joka on saanut Spotifysta 148,10 euroa.
”Spotify-korvaukset eivät ole pielessä, vaan harha siitä, että musiikin koko kysyntä on mennyt sinne. Jos miljoona ihmistä kuuntelee voittajabiisin kerran, siitä syntyy yli 4000€ tuottoa. Nyt tuloja on 57,97€. Miljoona kuuntelua Suomen parhaalle ei ole ylisuuri odotus”, Puumalainen huomauttaa.
Iskelmäkansa kuuntelee musiikkia paljon myös Youtubesta ilmaiseksi. Siellä artistien saamat tuotot ovat vielä pienempiä.
”Taiteilijat uhrasivat keikkoja tv-kisan takia”
Poptorin Erkki Puumalainen huomauttaa, että laulajat uhrasivat tv-kisan vuoksi omia keikkojaan.
”Tauski kertoi uhranneensa kisaan kaksi lauantaikeikkaa + mittavat tuotantopanokset (n. 15 000€)”, levypomo laskee.
Nykyään, kun fyysisiä äänitteitä ei enää myydä juuri lainkaan, artistien tulot ovat yhä enenevässä määrin keikkapalkkioiden varassa. Konsertit, kiertueet ja lavakeikat tuovat leijonanosan laulajien ja orkesterien leivästä. Kaukana ovat ajat, jolloin yhdellä levyllä (tai kasetilla) pääsi huimille ansioille.
Lue myös: Jyrki Nurminen lyö kuukausitulonsa pöytään – tällä summalla työtön tanssittaja joutuu elämään
Tätä epäkohtaa levy-yhtiön toimitusjohtaja on nostanut esille eri foorumeissa väsymättömästi. Puumalainen toteaa, että ennen esimerkiksi Syksyn Sävel ja muut kansalliset kisat määrittelivät artistien, levybisneksen ja keikkamyynnin arvon.
”Kansantaloudellinen katastrofi ja kuolio huvipaikoilla”
”Enää kysynnän tarpeille ei löydy sijaa, vaikka musiikin vaikuttamistalous on moninkertainen. Taitelijoita poistuu markkinoilta arvottomuuden ja armottomuuden uuvuttamina.”
”Kansantaloudellisesti kyse on katastrofista, sillä uusien iskelmähittien puute ja kuluttajien passivoiminen, on synnyttänyt kuolion huvipaikoille ja tapahtumateollisuuteen.”
Lue myös: Suosittu tanssipaikka pelkää vararikkoa ja vetoaa vakavasti: ”Tulkaa tanssimaan”
”Suomalaisen rahan tulva ulkomaille on voitava haastaa”
Puumalaisen mielestä ”sokea usko digimarkkinoihin ja erityisesti siihen, että Suomelle koituisi siitä siivu, on toiveuni”.
”Musiikin käyttäjäkunnan eri kerrostumat ovat koko toimialan rikkaus. Sen todisti iskelmä- ja humppabuumi 70-luvulla. Kulutus kasvoi kymmenkertaiseksi, sillä c-kasetti uutena kulutusformaattina sai toimia vapaassa kilpailussa. Nyt politiikka ja viranomaispalvelut yrittävät eri tuilla elvyttää sairaita markkinoita, joiden lakipiste on jo ylitetty. Kun mediakin on harmonisoitunut levyjättien promootiokanaviksi, suomalaisen rahan tulva ulkomaille on voitava haastaa”, Puumalainen ottaa kantaa.
”Enemmistö kansasta ja jokainen taiteilija tarvitsevat kotimaisista tarpeista lähtevän toimintaympäristön. Sillä on kiire! Valtion tulee sakon uhalla pakottaa ihmiset Spotify:n tai tulla suomalaisten yritysten rinnalle palauttamaan Suomeen omaehtoiset kotimarkkinat.”
