Samuli Jokinen. Kuva on Lempäälän Ideaparkissa pidetystä Tangomarkkinoiden laulukilpailun Livekarsinnasta toukokuussa 2026.
Seinäjoen Tangomarkkinoiden laulukilpailu on ollut kuluneella viikolla runsaasti otsikoissa. Eri mediat Yleisradiota ja Helsingin Sanomia myöten ovat uutisoineet viime lauantaina (23.5.26) pidetyn semifinaalin aiheuttamista reaktioista.
Tanssiin.fi kertoi luonnollisesti tämän vuotisestakin tangokohusta tuoreeltaan.
Esimerkiksi tangokuningas Aki Samuli puolusti kirpeää kriitiikkiä saanutta tangotuomariston puheenjohtaja Marko Maunukselaa, uusia tangosovituksia ja koko kilpailun uudistumista.
Samulin mukaan kilpailua on ollut pakko kehittää ja tuoda lähemmäs nykyaikaa, koska tanssilava- ja iskelmäkulttuuri on muuttunut rajusti vuosikymmenten aikana.
”Tämän tason laulukilpailu ja festivaali ei voi sulkea silmiä ja pitää kaksin käsin kiinni mustavalkoisesta ajasta ja etsiä parasta Olavi Virta -imitaattoria vuodesta toiseen.”
Lue myös: Tangomarkkinat-kuohu leimahti taas – Aki Samuli turhautui ja sanoo nyt suorat sanat
Seinäjoen Tangomarkkinoiden laulukilpailun finalistit 2026 ovat tangokuningatarkisassa Kia Laitakari, Maj-Lis Erola, Helena Haaparanta ja Raija Mäntyniemi sekä tangokuningaskisassa Mika Heinonen, Juho Punkeri, Ilari Hämäläinen ja Tommi Kostekivi.
Etenkin Jere Toivosen putoaminen finaalista sai tanssikansalta tuomion ja kummastelua.
Toivonen tosin itse kommentoi, että hän ”ymmärtää omat virheensä”.
Lue myös: Tangofinaalista pudonnut Jere Toivonen rehellisenä: ”Ymmärrän omat virheet”
Kapellimestari Samuli Jokinen on musiikin arvostettu ammattilainen
Tuomareiden valintojen ohella suurin kritiikki ja somehäly osui semifinaalissa kuultuihin kilpailutangoihin. Niiden sovituksia on haukuttu surutta somessa ja kuvattu mm. ”laahaaviksi” ja ihmetelty, miksi ylipäätään tangoja sovittaa uusiksi tai vaikkapa popkappaleita takoa tangomuottiin.
Sovitukset teki Seinäjoen Tangomarkkinoiden kapellimestari Samuli Jokinen, 45, joka johti Ylen televisioimassa semifinaalissa säestävää orkesteria. Ohjelma tavoitti muuten yli miljoona tv-katsojaa TV1:llä ja Yle Areenassa.
Jokinen on pitkän linjan kokenut muusikko. Koskettimien lisäksi Jokinen on opiskellut klassista harmonikansoittoa 9-vuotiaasta alkaen ja valmistui vuonna 2005 Turun ammattikorkeakoulun musiikkipedagogilinjalta. Hän on kilpaillut harmonikansoitossa niin Suomessa kuin ulkomaillakin sekä osallistunut useille mestarikursseille ja työskentelee harmonikansoiton opettajana Varsinais-Suomessa.
Jokinen on soittanut myös Mikko Mäkeläisen taustaorkesterissa sekä poptähti Jenni Vartiaisen yhtyeessä. Ensimmäiseen tanssiorkesteriin hän muistelee liittyneensä jo 14-vuotiaana.
Teatteritoiminnassa hän on ollut mukana soittajana, sittemmin kapellimestarina, sovittajana ja musiikin johtajana.
”Olen tehnyt kymmeniä teatteriproduktioita, sisältäen mm. monia merkittäviä, isoja Broadway-musikaaleja”, Jokinen taustoittaa.
Samuli on soittanut Tangomarkinoilla joka kesä vuodesta 2009
Vuodesta 2009 lähtien Jokinen on ollut soittamassa joka vuosi myös Tangomarkkinoilla.
”Olen ollut harmonikansoittajana juhlakonserteissa, säestänyt artisteja katulavalla Fantasia-orkesterin kanssa, sekä yksin milloin missäkin tilaisuudessa Seinäjoella.”
Samuli Jokisen ansio- ja kokemuslista on siis merkittävä musiikin saralla – ja nyt hän kertoo omin sanoin, mitä mieltä on tuoreimmasta tangokohusta.
”Tango on minulle erittäin rakas ja tärkeä asia”
Jokinen alleviivaa, että tango on hänelle ”erittäin rakas ja tärkeä asia”.
”Päätavoitteenani on, että tangomusiikki olisi meillä koko Suomessa koko kansan musiikkia, vauvasta vaariin ja edelleen tärkeässä osassa kulttuuriperintöämme tulevaisuudessakin.”
Samuli julkaisi pitkän ja pysäyttävän päivityksen Facebook-sivullaan ja avaa sovitusprosessia.
”Kun lähden tekemään sovitusta esim. Unto Monosen tangoihin, ensin luen ja pohdiskelen tekstiä. Mitä Mononen laululla halusi viestiä?” Jokinen miettii ja alkaa sitten ahaa-elämuyksen saatuaan soittaa sitä harmonikalla tai pianolla.
”Soitan niin kuin soittajana se hyvältä tuntuu. Sieltä varmasti kuuluu suomalaisen tangon lisäksi argentiinalaisen tangon sävyjä, sillä sieltähän tango on alunperin lähtöisin. Minulle biisi on aina tarina. Jos soitan soolon, soitan sen tarinana. Siinä täytyy olla sielu ja juoni mukana.”
”Se, että sovitukset ovat erilaisia kuin mitä on ollut joskus 60-luvulla, on varmasti aika luonnollista. Silloin oli eri aikakausi ja tangon pääasiallisin käyttö oli tanssilavat.”
Lue myös: Seinäjoen Tangomarkkinat: finalistit ovat tässä – shokkipudotus
”Kunpa voitaisiin antaa mahdollisuus uusille ajatuksille”
Samuli Jokinen toteaa, että aina kun tehdään jotain uutta, on se hämmentävää.
”Astor Piazzolla sai aikoinaan kuulla konserteissaan, että ”koska soitat tangon?” -tyylisiä kommentteja. Piazzollasta sittemmin tuli tangon suurin säveltäjä ja esittäjä kautta aikain. Tiesittekö muuten, että tango oli alun perin vain instrumentaalimusiikkia? Kun tangoa alettiin laulaa, niin arvatkaas vaan, tuliko valitusta? No tuli”, Jokinen kertoo.
”Laulajista, kun puhutaan, että ”ei ollut oikeaa tangoääntä”? Mikä on ”oikea tangoääni”? Kuka sen määrittelee? Koskeeko tämä muitakin musiikkityylejä? Pitääkö olla vaikka oikea rock-ääni? Oikea jazz-ääni?”
Samoin hän kyseenalaistaa määritelmät siitä, mitä on oikea tango.
”Tyylejä on lukuisia ja Argentiinassa tango onkin muuttanut muotoaan aikakausien mukana ja se elää siellä ihmisissä ja yhteisöissä. Kunpa Suomessakin voitaisiin antaa mahdollisuus myös uusille ajatuksille. Ne vanhat ovat siellä edelleen olemassa. Niitä kukaan ei vie pois.”
”Emme olleet tansseissa, vaan konserttisalissa”
Kapellimestari nostaa esiin myös muutamia somessa esitettyjä väitteitä, kuten ”sovitus oli sellainen, että laulajalla ei ollut mahdollisuutta laulaa oikein” tai ”tempot olivat laahaavia”.
”Ei pidä paikkaansa. Monet näistä sovituksista on jo aikaisemmin testattu, että osaava laulaja pystyy niistä suoriutumaan. Ja esimerkiksi Tulisuudelma soitettiin paljon nopeammin kuin monet Suomi-levytykset. Muut tempot olivat lähellä alkuperäisen levytyksen tempoja. Toki eivät kaikki, mutta on myös hyvä muistaa, että emme olleet tansseissa, vaan konserttisalissa”, Jokinen korostaa.
"Some on siitä surullinen paikka..."
Jokinen toivoo enemmän avointa mieltä siihen, että "jotain uutta tapahtuu ja tehdään".
"Voin suurella sydämellä sanoa, että suomalainen tango on itselleni todella rakas asia, olen siihen kasvanut. Olen suomalaisesta tangosta todella ylpeä, myös kansainvälisesti", Samuli kehuu.
"Hienoa, että ihmisiä kiinnostaa ja puhutaan, mutta some on siitä surullinen paikka, että käytöstavat tuntuvat unohtuvan liian usein."
Tanssiin.fi
Tanssiin.fi
