Suomalainen Tango -konserttikiertueella maalis-huhtikuussa esiintyy lukuisia suosittuja tangotähtiä. Kiertue on kunnianosoitus suomalaista tangoa kohtaan, ja siinä on samalla vahva kunnianpalautuksen henki.
Idea ikivihreiden suomalaisten tangojen kokonaisuutta ja merkitystä luotaavasta konsertista syntyi yhteisen tavoitteen merkeissä.
”Tarjoamme sävelten ja sanojen siivin elämyksellisen matkan suomalaiseen mielenmaisemaan”, kertoo tangotohtorina tunnettu Jukka Ammondt.
”Tarjoamme matkan suomalaiseen mielenmaisemaan”
”Tavoitteemme on, että tangojemme sanoma, musiikin tunnelma ja yhdessä olemisen ajaton kokemus jäisi kuuntelijoiden mieleen kauniina ja rohkaisevana elämänasenteena. Yhä nopeammin muuttuvan maailmamme keskellä suomalainen tango tarjoaa henkisen tien kohdata myös nykyhetki monine haasteineen.”
Suomalainen Tango -konsertissa esiintyvät tangokuninkaalliset Heidi Pakarinen, Teuvo Oinas, Jarno Kokko sekä Kaija Lustila ja Kultainen Harmonikka -voittaja Jarno Kuusisto.
Tango-orkesteria johtaa Juse Venäläinen ja juontajana on tangotohtori Jukka Ammondt.
Suomalainen tango osaksi maailman kulttuuriperintöä?
Kansallistangomme Satumaan tekijän Unto Monosen syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi tasan 90 vuotta ja suomalaisen tangon isäksi luonnehditun Toivo Kärjen syntymästä 105 vuotta. On todella korkea aika palata kansallisille juurille tangojemme johdattamana ja tavoittaa tangojemme yliajallinen merkitys.
Kymmenen vuotta sitten YK julisti argentiinalaisen tangon osaksi maailman kulttuuriperintöä. Entä suomalainen tango?
Rakkaimmat suomalaiset tangomme muodostavat kukin omalla tavallaan osan suurta tarinaa, kokonaisuutta, jossa tangomme ilmaisee olemassaolonsa oikeutuksen ja kansallisen merkityksensä.
Suomalainen tango sai oman tulikasteensa ratkaisevien voimanponnistusten vuosina, jolloin vaakalaudalla oli kansallinen olemassaolomme. Monet suuret ikivihreät tangomme syntyivät juuri sotiemme aikana ja 1940-luvun jälkipuoliskolla. Elettiin surun ja menetysten tuottamien avointen haavojen aikaa.
60-luvun tangobuumi nousi ilmiöksi
Tästä maaperästä suomalainen tango nousi erikoisasemaansa, ihmiselämän syvien tuntemusten tulkiksi, erottautuen aivan omaksi lajikseen muiden iskelmiemme joukossa.
”Voidaan perustellusti todeta, että suomalainen tango lunasti olemassaolonsa vetoamalla kansalliseen mielenlaatuumme. Muistojen ja kaipuun mielenmaisemissa elää suomalaisen tangon tervehdyttävä syke, ja siinä on läsnä vapauttavan kauneuden sanoma”, Jukka Ammond sanoo.
Ensimmäinen tangon nousukausi, 1940-luku, oli Toivo Kärjen vuosikymmen. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Unto Monosen Satumaa, nuoren Reijo Taipaleen levyttämänä, aloitti 1960-luvun suuren tangobuumin. Se oli eräänlainen vastaisku ulkomaisen pop-iskelmän rantautumiselle.
Kansallisen tangomme suosio nousi mittasuhteiltaan ilmiöksi, joka herätti kansainvälisen median kiinnostuksen tangoamme ja tanssilavakulttuuriamme kohtaan. Syntyi kuva kaihoisan surumielistä tangoaan rakastavista suomalaisista.
Klassikkotangomme ilmaisevat ihmisen olemassaoloon sisältyvää kuihtumatonta, aikojen yli ulottuvaa sanomaa. Kaipuun kuvastollaan ne ovat luoneet lujan perustan elämän vaihtuvuuden ja kaiken ohimenevyyden tuskallisten tuntemustenkin keskelle.
[eafl id=”25092″ name=”Nextory” text=”Äänikirjat ovat jättihitti. Kuuntele nyt 14 päivää ilmaiseksi ja tutustu Nextoryn valtavan valikoimaan. Ei sitoutumisaikaa. Klikkaa ja kokeile!”]
Suomalainen Tango -konserttikiertueen päivät
Suomalainen Tango -konserttikiertueen tuottaa Gramofoni Oy.
[gigpress_shows scope=upcoming tour=62 group_artists=no]
