Kuhmon Kelo.
Kainuun Kuhmossa sijaitseva Kelo on pitkän historian omaava tunnettu tanssipaikka.
Puinen, näyttävä rakennus oli 1960-luvulla ”Pohjolan kaunein huvikeskus” ja aikalaiset muistelevat kaiholla, kuinka esimerkiksi juhannuksena siellä tanssittiin suurhallissa kolmen huippuorkesterin tahtiin jopa aamuviiteen asti. Autoja oli pihalla parkissa 2 000 kappaletta.
Tansseja on Kelossa järjestetty viime vuosiin saakka.
Nyt parketti uhkaa tyhjentyä lopullisesti, sillä Kuhmon kaupunki aikoo purkaa koko Kelon.
Kelon järjestäjät ovat joutuneet perumaan loppuvuoden tapahtumat ja tanssit, ja niiden kohtalo selviää vasta ratkaisevan kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen. Purkamista käsittelevä kokous pidetään ensi tiistaina 19.9.
Lue myös: Kaisa ja Timo ostivat Hangan lavan – raju remontti: ”Hometta, hometta, lisää hometta”
”Kaupungilla on liikaa tiloja”
Kuhmon kaupunginjohtajan mukaan syynä on tiukentunut talous ja kulukuri.
”Kuhmon kaupungin kiinteistöjen määrä, vuosikulut ja korjaustarpeet ovat suuret. On tärkeää sopeuttaa kiinteistömenoja pienenevään tarpeeseen sekä käytettävissä oleviin tuloihin. Kaupungilla on liikaa tiloja ja kaikille tyhjille tai lähes tyhjille tiloille ei löydy järkevää käyttöä”, toteaa kaupunginjohtaja Juhana Juntunen.
Vuosikulut ja korjaustarpeet ovat suuret
Kaupunginhallituksen 19.9. pidettävään kokoukseen tuodaan esitys, että Kuhmon kaupungin rakennusvalvonnasta haetaan purkulupaa Kelon lisäksi torikioskille, Tuupalan kivikoulun matalalle siipiosalle sekä oppimiskeskuksen asuntolarakennukselle.
Kaupungihallituksen asettama työryhmä on kuitenkin esittänyt, että Kuhmon Kelon takana olevaa Väinölä -nimistä hirsirunkoista rakennusta kehitetään. Ehdotuksen mukaan Väinölän vieressä oleva hiihtoura siirretään siten, että hiihtoura/asfaltoitu väylä ei estä rakennuksen käyttöä.
Väinölän kehittämisessä voitaisiin esimerkiksi huomioida lämpimän ruuan jakelun mahdollistaminen, jolloin tilassa olisi mahdollisuus järjestää juhlatilaisuuksia.
Lue myös: Draamaa Lapissa: Souvareiden syntypaikan Laanilan maankuulut monotanssit joutuivat pihalle
”Kelo on tunnetuimpia Kuhmon rakennuksia”
Esitys on herättänyt kuhmolaisissa kummastusta.
”Kaupungin johdolla on hirveä purkamisvimma eikä mitään vanhaa haluta säilyttää”, yksi kuntalainen paheksui.
”Kyllä esim Keloa ei missään tapauksessa saisi purkaa sillä onhan sekin yksi tunnetuimmista rakennuksista mistä Kuhmo tunnetaan.”
”Ei missään nimessä saa purkaa”
Purkamista vastustetaan ainakin somen perusteella.
”Ei missään nimessä purkaa. Kelo on ollut tunnettu tanssipaikka aikoinaan, minne on tullut ihmisiä nauttimaan ja tanssimaan muista pitäjistä. Kelo kuuluu Kuhmoon ja istuu hyvin Kalevalan kankaan maisemaan. Ja näyttää että kesäisin siellä vieläkin pidetään tansseja. Kaupungin täytyy vain alkaa ruveta mainostamaan Kelon tunnettavuutta tanssi-juhla- ja tapahtumapaikkana. Aviomieheni kanssa tullaan tanssimaan.”
”Tapahtumakeskus Kelo olisi kunnostettuna hyvä paikka matkailun käyttöön.”
Kainuun liitto palkitsi Kelon
Kuhmon Kelo sai ensimmäisen jaetun Pro Kainuu -tunnustuspalkinnon vuonna 1999.
Kainuun liitto jakaa palkinnon vuosittain tieteen, taiteen tai elinkeinoelämän alalla ansioituneelle kainuulaiselle. Tunnustus myönnetään ansioista jokapäiväisessä työssä.
”Palkittu on jaksanut tehdä pitkäkestoista työtä uskoen Kainuun mahdollisuuksiin ja kartuttanut sen henkistä ja aineellista hyvinvointia. ”
Palkinnot jaetaan Kainuun maakuntajuhlassa, joka pidetään vuosittain Kanervan, Kainuun maakuntakukan päivän tienoilla elokuussa.
Pro Kainuu -tunnustuspalkintoon kuuluu pronssiin valettu kanerva kiinnitettynä puiseen taustaan sekä kunniakirja.
