Irwin Goodmanin alias Antti Hammarbergin kuolemasta tuli 14. tammikuuta 2026 kuluneeksi tasan 35 vuotta. Kuvassa Irwin poseeraa lokakuussa 1990.
Irwin Goodman oli koko Suomen tuntema renttulaulaja, jonka hitit ja persoona muistetaan edelleen. Irwin oli kansanlaulaja, jolla oli paheellisen, reteän juopporentun imago.
Ihminen Irwinin takana oli Antti Hammarberg, joka syntyi vuonna 1943 Hämeenlinnassa ja menehtyi vain 47-vuotiaana 14. tammikuuta vuonna 1991 Haminassa. Laulajatähden kuolemasta tuli nyt kuluneeksi tasan 35 vuotta.
Irwinin ennenaikaiseen kuolemaan johtaneet tapahtumat ovat traagisia.
Syksyllä 1990 Irwinin yleiskunto romahti, ja hän joutui sairaalahoitoon ja pitkälle sairauslomalle. Sen aikana hän lopetti alkoholinkäytön. Hän palasi keikoille joulun 1990 jälkeen, mutta sairastui pian flunssaan.
Irwinin viimeiseksi esiintymiseksi jäi Hotelli Joronjäljessä Joroisissa 11. tammikuuta 1991 pidetty keikka. Joroisista hän matkusti seurueineen Viipuriin ennalta sovittua seuraavaa esiintymistä varten. Seurueen muiden jäsenten mukaan Irwin joutui ennen lähtöä käymään Joroisten terveyskeskuksessa, koska hänen korvaansa oli alkanut särkeä, ja sai mukaansa särkylääkettä. Korvasärky saattoi olla oire verenkiertohäiriöistä tai sydänongelmista.
Rintakivuista kärsinyt Irwin jäi Neuvostoliiton tulliin
Irwinin oli määrä esiintyä Viipurissa suomalaisen rakennusporukan harjannostajaisissa 14. tammikuuta.
Esiintymistä edeltävänä yönä Irwin heräsi hotellihuoneessaan koviin rintakipuihin ja hengenahdistukseen, minkä vuoksi ystävät lähtivät kuljettamaan häntä Suomen puolelle sairaalaan. Suomen puolelle pyrittäessä Irwin joutui saattajineen Vaalimaan raja-asemalla Neuvostoliiton tullin tehotarkastukseen, eikä seurue päässyt tullista ajoissa jatkamaan matkaa kohti päämääränä ollutta Haminan sairaalaa.
Sairaalassa Irwinille annettiin viipymättä hoitoa, mutta hänet jouduttiin tuloksettomaksi jääneen elvytyksen jälkeen toteamaan kuolleeksi.
Ruumiinavauksessa Irwinin kuolinsyyksi todettiin sydämen sepelvaltimoiden alkava kovettumistauti. Hänellä ei ollut alkoholia veressään. Irwin on haudattu äitinsä kanssa samaan hautaan Hämeenkyrön Turkkilaan, Mäntyrinteen hautausmaalle.
Hänen kuolinilmoituksessaan oli katkelma kappaleesta Viimeinen laulu:
Laulaen laulaja silmänsä sulkee, sointujen siltaa uneensa kulkee
Irwinin suurin hitti syntyi Tapio Rautavaaran ideasta
Goodman aloitti uransa protestilauluilla, mutta hänen musiikillinen tuotantonsa muuttui pian ensimmäisten levytysten jälkeen asteittain kohti tavallisempaa iskelmämusiikkia.
Irwinin mukaan nimi Irwin Goodman oli yhdistelmä yhdysvaltalaismuusikkojen Irving Berlinin ja Benny Goodmanin nimistä.
Goodmanin kappaleiden yleisiä aiheita ja teemoja olivat muun muassa poliitikkojen ja verotuksen arvostelu, kansan olojen ja tuntojen kuvaaminen, perinteisten ja vanhoillisten suomalaisten asenteiden arvostelu sekä muun muassa alkoholi, rahatalous ja yleinen hauskanpito.
Goodman sävelsi kappaleensa itse. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia artisteja, jotka eivät tyytyneet käännöskappaleisiin. Kaikkiaan Goodman levytti yli 200 omaa sävellystään. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sanat Goodmanin kappaleisiin kirjoitti Vexi Salmi.
"Oli turha laulaa Vietnamin sodasta ja atomipommeista ja kaikenlaisista hienoista ja monimutkaisista asioista, kun meillä ryysyrannat ja työmiehen lauantait kiinnostivat yleisöä enemmän", Vexi Salmi on sanonut.
1980-luvun puolivälistä alkaen sävellystyöstä vastasi pääosin Kassu Halonen, sillä Goodman ei toisen korvan kuuroutumisen takia pystynyt enää säveltämään.
Halonen sävelsi myös yhden Goodmanin uran suurimmista hiteistä, vuoden 1988 Rentun ruusun. Hitti tuli oikeaan aikaan, sillä Irwinin ura oli jo vuosia ollut laskussa, kunnes Rentun ruusu palautti hänet taas maan suosituimpien artistien joukkoon.
Tiesitkö muuten, että idean kappaleeseen Vexi Salmi sai Tapio Rautavaaralta (1915-1979). Rautavaara oli käskenyt hänen tehdä kappaleen maitohorsmasta, kulkurin kukasta. Salmi vaihtoi kulkurin Goodmanille sopivammaksi rentuksi.
Irwinin ensilevytys En kerro kuinka jouduin naimisiin ilmestyi vuonna 1965. Hänen hittejään on lukematon määrä: St. Pauli ja Reeperbahn, Poing poing poing, Vain elämää, Si si si, Viuhahdus, Häirikkö, Haistakaa paska koko valtiovalta, Tyttö tuli, Suruton nuoruusaika ja Härmäläinen perusjuntti.
Tanssiin.fi
Tanssiin.fi
