Viisi vuotta täyttävä Tampereen kansainvälisen musiikin Tähtikatu sai uusia tähtilaattoja jälleen perjantaina (27. syyskuuta). Tuolloin oman tähtensä katuun saivat Kaj Chydenius, Pave Maijanen, PMMP, Aino Ackté, Toivo Kärki, Jaakko Ryhänen, Juhani Merimaa ja Virve ”Vicky” Rosti.
Esimerkiksi Virve Rosti on ollut kunnianosoituksesta iloinen ja kiitollinen.
”Oli vaikea pitää salaisuutena tämä kunnianosoitus kuultuani siitä viime kesänä. Erikois-Emman, Iskelmäfinlandian ja Vantaan kulttuuripalkinnon saaneena arvostan erityisesti sitä, että yleisö on äänestänyt minut tähdensaajien upeaan joukkoon”, Virve hehkutti somessa.
”Puolileikilläni aionkin ilmottaa jälkipolvelleni, ettei minulle tarvitse hankkia erityistä hautakiveä, kun sen aika tulee.”
Lue myös: Virve Rosti iloitsee erikoispalkinnostaan: ”Ensimmäinen Emmani”
Yli 1 200 ehdotusta tähtien saajiksi
Åkerlundinkadulla Tullin alueella sijaitseva Tähtikatu juhlistaa ja kunnioittaa kotimaisen ja kansainvälisen musiikkialan keskeisiä toimijoita Manserockin syntysijoilla. Kadulle lisätään vuosittain 3–8 uutta tähteä yleisöehdotusten pohjalta. Tähän mennessä katuun on ikuistettu kolmekymmentä musiikkialan merkkihenkilöä.
Kiinnostus tähtien valintaan oli taas suurta, sillä ehdotuksia tuli peräti 1 225 kappaletta.
Tähtiä valittaessa on otettu huomioon niiden jakautuminen muun muassa eri sukupuolille, maantieteellisesti ja eri aikakausien edustajille. Tähtien saajat edustavat musiikkia valtakunnallisesti, mutta ottavat myös Tampereen perinnön huomioon.
”Kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta kävi ennen päätöstä perusteellisen keskustelun ja oli yksimielisesti tämän monipuolisesti eri aikakaudet sekä musiikkilajit esiin tuovan pohjaesityksen kannalla. Tähtilaatat kunnioittavat huomioitavien taiteilijoiden ja musiikkivaikuttajien monella tapaa merkityksellisiä uria”, toteaa Tampereen sivistyspalveluista vastaava apulaispormestari Matti Helimo.
Lue myös: Musiikkimuseo konkurssiin – miten käy Paulan, Katrin ja Marionin kunniagallerialle?
He saivat vuoden 2024 tähdet
Säveltäjä Kaj Chydenius (1939–2024) nousi 1960–70-luvuilla poliittisen laululiikkeen ja näyttämömusiikin merkittäväksi vaikuttajaksi. Hänen tuotantonsa kattaa laajan kirjon musiikillisia tyylejä ja genrejä: pop-kappaleita, poliittisia lauluja, teatteri- ja elokuvamusiikkia, lastenlauluja, kabaree-esityksiä, virsiä, kuoroteoksia, kamarimusiikkia ja oratorioita. Chydenius on palkittu merkittävästä panoksestaan suomalaiseen musiikkiin, kuten Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1996 ja Taiteen valtionpalkinnolla vuonna 2006. Hänen vaikutuksensa suomalaiseen musiikkiin ja kulttuuriin on ollut pitkäaikainen ja merkittävä. Kaj Chydenius menehtyi 84-vuotiaana Helsingissä vuonna 2024. Hänen luomistyönsä jätti ainutlaatuisen jäljen suomalaiseen musiikkihistoriaan.
Pave Maijanen (1950–2021) oli yksi kotimaisen musiikkikentän monipuolisimmista vaikuttajista, jonka vaikutus ulottui laajalle. Hän oli sekä arvostettu muusikko että tuottaja, ja hänet tunnettiin erityisesti 1980-luvulla yhtenä maan suosituimmista laulajista. Lisäksi Pave Maijanen oli tunnettu monipuolisista musiikillisista kyvyistään ja rooleistaan monissa eri musiikkiprojekteissa. Pitkän uran tehnyt Maijanen nousi suureen suosioon 1980-luvun hiteillään “Pidä huolta”, “Lähtisitkö” ja “Jano”. Pave Maijanen menehtyi Helsingissä vuonna 2021. Maijasen vaikutus suomalaiseen musiikkikenttään oli merkittävä ja hänen musiikkinsa jätti pysyvän jäljen suomalaiseen musiikkikulttuuriin.
Lue myös: Pave Maijanen, 70, menehtyi vaikeaan sairauteen: ”Mestari on poissa”
PMMP on yksi 2000-luvun merkittävimmistä suomalaisista yhtyeistä. Laulajat Paula Vesala ja Mira Luoti perustivat yhtyeen vuonna 2003. Kymmenen vuoden aikana PMMP saavutti poikkeuksellisen menestyksen, voittaen yhdeksän Emma-palkintoa ja julkaisten seitsemän albumia, joita on myyty satoja tuhansia kappaleita. Bändi tunnettiin hittiensä lisäksi energisistä keikoistaan, jotka olivat loppuunmyytyjä kiertue toisensa jälkeen. PMMP tuli nopeasti tunnetuksi monipuolisesta musiikillisesta tyylistään, joka yhdisteli poppia, rockia ja punkia. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Rusketusraidat,” ”Matkalaulu,” ”Joutsenet,” ja ”Lautturi.” Vuonna 2013 yhtye lopetti keikkailun, mutta ilmoitti vuonna 2023 tekevänsä paluun, esiintyen kahdessa loppuunmyydyssä konsertissa Olympiastadionilla elokuussa 2024, sekä muutamilla kesän 2024 festivaaleilla.
Aino Ackté (1876–1944) oli kansainvälinen oopperatähti ja suomalaisen oopperan edistäjä, joka oli keskeinen Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistäjä. Hän oli 1800- ja 1900-luvun taitteen merkittävin suomalainen laulaja, joka nousi Pariisin Suuren Oopperan lyyrisestä sopraanosta eurooppalaisen draamaoopperan tähdeksi. Ackté saavutti suurimmat kansainväliset menestyksensä Salomen roolissa, jossa hän edusti aikansa modernismia. Myöhemmin hän suuntasi musikaalisuutensa ja työkykynsä kotimaisen oopperan edistämiseen ja hänestä tuli 1900-luvun alun huomattava kulttuuripersoonallisuus.
Toivo Kärki (1915–1992) oli merkittävä suomalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari, joka vaikutti suuresti sodanjälkeisen iskelmän kehitykseen. Hän teki yhteistyötä monien tunnettujen sanoittajien kanssa ja häntä pidettiin alalla arvostettuna tuottajana. Kärjen sävellyksiä on levytetty noin 1330, ja monista tehtiin useita versioita. Hänen musiikkiaan kuultiin muun muassa näytelmissä, elokuvissa, revyissä ja radio-ohjelmissa. Toivo Kärjen tunnetuimpia sävellyksiä ovat esimerkiksi kappaleet ”Lentävä kalakukko”, ”Jos vielä oot vapaa”, ”Vanha salakuljettaja Laitinen” ja ”Reppu ja reissumies”. Hänen musiikillinen perintönsä elää edelleen vahvana suomalaisessa iskelmä- ja tangomusiikissa.
Lue myös: Historiallinen löytö! Toivo Kärjen ennen julkaisemattomat sävellykset paljastuivat
Oopperalaulaja (1945 ->) Jaakko Ryhänen on yksi aikamme maineikkaimpia bassoja. Hänen uransa alkoi 1970-luvun alkupuolella, ja siitä lähtien hän on laulanut oopperakirjallisuuden suuria bassorooleja maailman tärkeimmissä oopperataloissa. Ryhänen on tehnyt merkittävän kansainvälisen konserttisolistin uran ja lukuisia levytyksiä, minkä lisäksi hänellä on ollut pitkä ura laulupedagogina. Hän on myös toiminut professorina Sibelius-Akatemiassa, sekä professorina ja osaston johtajana Viron musiikki- ja teatteriakatemian lauluosastolla Tallinnassa. Ryhänen on palkittu mm. Pro Finlandia -mitalilla (1988) sekä Suomen Kulttuurirahaston Lea Piltti -palkinnolla (2024) menestyksekkäästä kansainvälisestä taiteilijan urasta.
Juhani Merimaa (1947 ->) on ollut merkittävä vaikuttajahahmo suomalaisessa musiikkibisneksessä lähes neljän vuosikymmenen ajan. Hän on toiminut Suomen legendaarisen rock-klubi Tavastian toimitusjohtajana vuodesta 1980 aina vuoteen 2023 asti, asti, jolloin hän siirtyi ansaitulle eläkkeelle. Merimaa on ollut keskeisessä roolissa myös vetämässä Ankkarock- ja Ruisrock-festivaaleja ja häntä pidetään miehenä, joka toi rock’n’rollin Suomeen. Hänen työpanoksensa suomalaisen musiikkikentän kehittämisessä ja edistämisessä on ollut hyvin merkittävä. Merimaan aikana Tavastia on noussut kansainvälisesti arvostetuksi live-klubiksi ja Ankkarock aikanaan, sekä Ruisrock ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen suurimpina ja suosituimpina festivaaleina.
Lue myös: Virve Rostin iso ilo: Aune-äiti täytti 90 vuotta – huumori ja pitkä pinna yhdistävät
Virve ”Vicky” Rosti (1958 ->) on pitkän ja menestyksekkään uran tehnyt palkittu artisti, joka on saanut muun muassa Iskelmä-Finlandian vuonna 2019 ja Erikois-Emman merkittävästä urastaan äänitemusiikin saralla vuonna 2022. Hänen tunnetuimpia hittibiisejään ovat mm. ”Kun Chicago kuoli”, ”Tuolta saapuu Charlie Brown” ja ”Näinkö aina meille täällä käy”. Rosti edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1987 Brysselissä kappaleella ”Sata salamaa”. Virve Rosti tunnetaan myös Menneisyyden vangit -yhtyeen solistina, ja hän on esiintynyt yli 5 000 keikalla eri kokoonpanoilla ympäri Suomea. Hänen laaja-alainen musiikillinen tuotantonsa ja energinen esiintymisensä ovat tehneet Rostista yhden Suomen rakastetuimmista ja tunnetuimmista artisteista.
Suomen Musiikki & Media-Tapahtumat S.M.M. Oy:n hallitus tekee vuosittain esityksen tähdistä Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen. Esityksen pohjana ovat yleisön ehdotukset.
Tähtikadussa mukana ovat Tampereen kaupunki, Music x Media -tapahtuma, Tampere-talo ja Bauer Media.
Huonot sai Tähdet Maki Kolehmainen ois pitäny saaha Tähti