Raul Reiman.
Raul Reiman on yksi Suomen tunnetuimmista sanoittajista ja säveltäjistä.
Reimanin (11.10.1950–12.2.1987) syntymästä tulee kuluneeksi 75 vuotta 11. syyskuuta 2025.
Valtavan määrän yhä soivia klassikkohittejä sanoittanut ja tehnyt Reiman menehtyi itsemurhaan vain 36-vuotiaana vuonna 1987. Siihen mennessä hän oli ehtinyt kirjoittaa lähes 1.300 sanoitusta ja noin 200 sävellystä.
Merkkipäivän kunniaksi ohjelmatoimisto Gramofoni järjestää Juha-Matti Tammelan ja Antti Luukkasen kirjoittaman elämäkerran Raul Reiman – iskelmäsanoittajan elämä (Tammi) ilmestymisen aattona muistokonsertin Helsingin Kulttuuritalolla keskiviikkona 10. syyskuuta.
Muistokonsertissa esiintyy 19 solistia, joista liki kaikki ovat levyttäneet Reimanin lauluja jo taiteilijan elinaikana. Lavalla nähdään myös artisteja, jotka tekevät paluun jopa yli 40 vuoden musiikillisen hiljaiselon jälkeen kunnioittaakseen Raul Reimanin muistoa.
Konsertissa kuullaan Reimanin suurimmat hitit ja artistien omasta tuotannostaan esille nostamia itselleen tärkeitä Raul Reimanin lauluja. Konsertin tuotto lahjoitetaan lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen.
Esiintymislavalle saadaan kapellimestari Rami Loukolan kokoaman orkesterin johdolla Lea Laven, Juhamatti, Tarja Ylitalo, Satu Pentikäinen, Pirjo Lehti, Eija Sinikka, Arto Nuotio, Leo Luoto, Päivi Kautto-Niemi, Anja Niskanen, Tuijamaria, Bon Bon, Minna Ikonen, Ira Kaspi, Harri Nuutinen, Kati “Peukaloisen retket” Kaasalainen, Mira Kunnasluoto, Charlotta Saari ja Ville Leinonen.
Juhlakonsertin juontaa sanoittaja-elämäkerturi Juha-Matti Tammela.
Reiman oli koko kansan iskelmätaituri
Raul Reiman sanoitti vuosina 1974-1987 liki 1.300 oman aikansa pop- ja iskelmälaulua, joista lukuisista on tullut ikivihreitä. Lisäksi hän sävelsi noin 200 teosta, joiden joukossa on useita hittejä.
Raul oli myös Prinsessa Kultakutri -rock-yhtyeen keulakuva, solisti ja kitaristi. Sääksmäen Tarttilassa ja Toijalassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt sähköasentaja oli itseoppinut muusikko, säveltäjä ja sanoittaja, jonka lauluntekijän ura alkoi toden teolla hänen muutettuaan perheensä kanssa Kirkkonummen Masalaan ja jätettyään sähkötyöt.
Elämänsä viimeiset puolitoista vuotta hän asui Lohjan Lehmijärvellä, jossa hänen maallinen taipaleensa päättyi vain 36-vuotiaana pitkään kestäneen masennuksen ja työuupumuksen myötä itsemurhaan.
Reiman teki lauluja lähes kaikille 1970-80-lukujen suomalaisille pop- ja iskelmäartisteille. Hänen pääasialliset yhteistyökumppaninsa olivat Jori Sivonen ja Veikko Samuli, mutta Reimanin säveltäjä-sanoittajayhteistyötä oli yli 70 säveltäjän kanssa.
Reiman voitti Syksyn Sävelen kahdesti: vuonna 1979 Lea Lavenin esittämällä kappaleella Ei oo, ei tuu ja vuonna 1983 Jonnan esittämällä laululla Minttu sekä Ville. Reimanin ja Sivosen yhteistyönä syntynyt Kake Randelinin Avaa hakas sai ensimmäisen koskaan jaetun Emma-palkinnon vuoden iskelmänä 1983.
Reimanin suurin sanoitus on Olen suomalainen
Reiman muistetaan erityisesti hänen käännöshiteistään ja kiinnostuksestaan tuonpuoleiseen ja kuolemaa käsittelevistä hiteistään, kuten Rexin Puhtaat purjeet, Lea Lavenin Aamulla rakkaani näin ja Taiskan Hiroshima.
Aihealue kattoi kuitenkin koko elämän kirjon iloineen ja suruineen, ja syrjään vetäytynyt ja julkisuutta karttanut Reiman puhui sanoituksillaan.
Hittilista on valtava: Paula Koivuniemen Tummat silmät, ruskea tukka, Sata kesää tuhat yötä ja Luotan sydämen ääneen, Kake Randelinin Tarja ja Kielletyt tunteet, Nisa Sorayan Huone 105 ja Anna rakas raju hetki, Juhamatin Volga, Pieni ja lämpöinen, Satu Pentikäisen Jos se voisi olla totta, Matti Eskon Lämmin hellä pehmoinen, Frederikin Titanic ja Kolmekymppinen, Mona Caritan Rasputin ja Anna kulta anna, Virve Rostin Soita kelloain ja Koputa puuta, Einin Kesä ja yö, Meiju Suvaksen Tahdon sinut ja suurimpana Kari Tapion Olen suomalainen.
Elämäkertateos oli tärkeää kirjoittaa
Raul Reimanin elämästä on tiedetty melko vähän. Siksi hänen elämänkertansa tekeminen tuntui tekijöistä tärkeältä. Raul Reiman – iskelmäsanoittajan elämä -teos ilmestyy syyskuussa 2025.
Lukuisat haastateltavat sanoivat tekijöille samaa: on hienoa, että Raulin tarina kerrotaan. Kirjan kirjoittaminen olikin työtiimille valaiseva ja tunteikas matka lahjakkaan ja herkän tekstintekijän maailmaan.
”Käännöshitit olivat suosikkimusiikkiani jo lapsena, ja niiden takana oli lähes poikkeuksetta Raul Reiman. Tutkittuani hänen tekstejään yliopistolla yli 20 vuotta sitten ja tutustuttuani silloin hänen lähipiiriinsä palo elämäkerran kirjoittamiseen jäi elämään. Viimein siitä tuli totta!” Juha-Matti Tammela muistelee.
”Raul Reimanin nimessä on jotain runollista soljuvuutta, johon kiinnitin huomioni jo pikkupoikana. Tuntemattomaksi – jopa salaperäiseksi – jäänyt tekstittäjä on kiehtonut minua aina. Elämäkerran kirjoittamisen jälkeen vuosien saatossa muodostunut kuva hänestä vain vahvistui: Raul oli alallaan poikkeuksellinen tekijä”, Antti Luukkanen kuvailee.
Raul Reiman Iskemäsanoittajan laulut -muistokonsertti, Helsingin Kulttuuritalo 10.9.2025 klo 19. Liput tästä (Lippupiste).
