Kari Tapion syntymästä 80 vuotta – tämän takia legendan tarina elää yhä

❱ Kari Tapion syntymästä tulee 80 vuotta. Hänen laulunsa, tarinansa ja vaikutuksensa näkyvät yhä teattereissa, juhlavuoden kiertueella ja suomalaisissa muistoissa.

Kari Tapio oli ääni, joka kulki suomalaisen elämän mukana: tanssilavoilla, kesäöissä, jukebokseissa, autoradioissa ja hiljaisissa illoissa keittiönpöydän ääressä.

Lauantaina, 22. marraskuuta 2025 hänen syntymästään tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta.

Harva suomalainen artisti osasi kertoa laululla yhtä paljon kuin Kari Tapio. Hän ei tavoitellut tähteyttä, vaan yleisöä, ja juuri siksi hänen lauluistaan tuli osa arkea ja juhlaa. Laulut elävät, ja tarina kulkee yhä keikoilla, teattereissa ja suomalaisten muistoissa.

Tässä tarina siitä, miten kaikki alkoi ja miksi se yhä jatkuu.

Lapsuus Suonenjoella ja matka sinivalkoiseksi ääneksi

Kari Tapio, oikealta nimeltään Kari Tapani Jalkanen, syntyi 22. marraskuuta 1945 Suonenjoella. Hänen lapsuudenkotinsa oli turvallinen, mutta kasvatus oli sen ajan malliin tiukkaa. Antti Heikkisen kirjoittaman elämäkerran (WSOY, 2020) mukaan kolttosista saatettiin saada koivuvitsaa, ja selkäsaunan jälkeen itkivät sekä poika että isä.

Vanhemmiltaan Elliltä ja Jaakolta Kari peri myös uskonnollisen ajattelutapansa.

Nuoren Karin suuria idoleita eivät aluksi olleet laulajat vaan mäkihyppääjät. Hän haaveili urheilijan urasta, mutta mäkihyppy ja urheilu jäivät, kun lääkäri määräsi tauon keuhkovarjostuman takia.

Ennen täysipäiväistä muusikkoelämää Kari opiskeli latojaksi ja teki työtä kirjapainossa Pieksämäellä ja Kuopiossa. Illat ja viikonloput täyttyivät kuitenkin musiikista. Hän esiintyi paikallisissa yhtyeissä, kuten ER-Quartet ja Jami & The Noisemakers, ja alkoi vähitellen nousta tunnetuksi oman alueensa äänenä.

Danny Show, käärme ja läpimurto

Vuonna 1966 Kari Tapio kävi koelaulussa Musiikki Fazerilla. Toivo Kärki neuvoi ottamaan laulutunteja, ja niitä hän otti Ture Aralta.

Ensimmäinen single Tuuli kääntyköön / Niskavuoren nuorimmainen julkaistiin vuonna 1972. Samoihin aikoihin hän pääsi mukaan Danny Show’hun. Aluksi tehtävä ei ollut hohtavin: Karin työhön kuului muun muassa show’ssa käytetyn käärmeen hoitaminen ja apumiehen hommat, ennen kuin hän pääsi parrasvaloihin.

Läpimurto tuli vuonna 1976 singlellä Laula kanssain. Sen perään syntyivät Viisitoista kesää ja Kaipuu, jotka vakiinnuttivat Karin aseman suomalaisen iskelmän eturivissä.

Tie huipulle ei ollut nopea, vaan hidas ja työvoittoinen. Tie sinivalkoiseksi ääneksi oli täynnä pettymyksiä ja vääränlaisia levytyksiä, mutta taustalla oli valtava työmäärä ja sitkeys.

Läpimurto tuli vuonna 1976 singlellä Laula kanssain:

Pia ja salainen rakkaus, joka kesti läpi myrskyjen

1960-luvun Pieksämäellä nuori, vaaleatukkainen Pia Viheriävaara oli kaupungin tavoitelluin nainen. Hän oli insinööri Eino Viheriävaaran tytär, ja rehtorin perheestä puhuttiin paikkakunnalla paljon.

Karin ja Pian rakkaus roihahti Pieksämäen Lyseon tanssiaisissa vuonna 1964. Pojasta, joka lauloi baareissa ja keikkaili bändeissä, ei kuitenkaan heti tullut hyväksyttyä vävyä. Nuoren parin kerrotaan joutuneen seurustelemaan salaa viiden vuoden ajan.

Lopulta he menivät naimisiin. Pia, oikealta nimeltään Brita Kyllikki Viheriävaara, oli Karin puoliso vuodesta 1964 aina Karin kuolemaan asti.

Perheeseen syntyivät pojat Jani, Jiri ja Joona. Aikanaan Jani ja Jiri soittivat isänsä bändissä ja Joona toimi managerina. Myöhemmin julkisuudessa kerrottiin myös Karin avioliiton ulkopuolisesta pojasta, Karrista.

Elämäkerrassa kuvataan perhettä vahvaksi yhteisöksi, jossa vanhat möröt oli sovittu. Karin ja Pian rakkaustarinaa kutsutaan poikkeuksellisen kauniiksi.

Mustasukkaisuus, alkoholi ja rehellisyys virheistä

Kari Tapion tarinaan kuuluivat myös varjot: alkoholi ja mustasukkaisuus, joista puhuttiin pitkään lööpeissä. Laulajatähti ei lakaissut ongelmiaan maton alle, vaan puhui niistä harvinaisen suoraan. Mustasukkaisuus rauhoittui iän myötä.

Kari oli työnteossa rehellinen. Jos keikka peruuntui viinan takia, Kari teki aina korvaavan esiintymisen ilmaiseksi. Se, että hän myönsi virheensä avoimesti ja hoiti sovitut asiat kuntoon, oli osa syytä siihen, miksi yleisö pysyi hänen puolellaan.

Lue myös: Kari Tapion hääkuva julki – poika toivotti iloista 55-vuotishääpäivää

Olen suomalainen ja Myrskyn jälkeen

Vuonna 1983 Kari Tapio levytti kappaleen Olen suomalainen, joka perustuu Toto Cutugnon L’Italiano-lauluun. Suomeksi siitä tuli vähitellen yksi hänen uransa tärkeimmistä lauluista ja monien mielestä maan epävirallinen kansallislaulu.

Vuonna 1983 Kari Tapio levytti kappaleen Olen suomalainen:

Kaikki ei silti ollut helppoa. 1980-luku oli uran vaikein vaihe: levytyksissä oli kappaleita, jotka eivät istuneet Karin tyyliin, ja osa lauluista olisi elämäkertakirjan mukaan sopinut paremmin esimerkiksi Frederikin tai Simo Salmisen esitettäväksi.

Pysyväksi iskelmän kiintotähdeksi Kari Tapio nousi viimeistään vuonna 1995 julkaistun Myrskyn jälkeen -albumin myötä. Nimikappaleesta tuli yksi hänen suurimmista lauluistaan, ja myös Juna kulkee ja monet muut hitit vahvistivat asemaa. Myrskyn jälkeen ja Juna kulkee ovat kappaleita, joiden sanoituksissa kuuluu Karin oma kädenjälki.

Myöhemmin Myrskyn jälkeen nousi uudelleen esiin, kun se sai uuden yleisön ja vahvisti Karin asemaa myös nuoremman polven korvissa.

Katso tunteikas Myrskyn jälkeen -tulkinta:

Perheyritys ja pojat lavalla

Vartuttuaan pojat Jani ja Jiri liittyivät konkreettisesti mukaan isänsä työhön. He soittivat säännöllisesti isänsä taustayhtyeessä, Joona huolehti manageroinnista ja Pia oli mukana keikkamatkoilla. Jalkasten perheestä tuli kirjaimellisesti perheyritys, joka kiersi Suomea ristiin rastiin.

Uran loppuvaiheessa Kari Tapio sai harvinaisella tavalla suosiota myös rock- ja rap-yleisön keskuudessa. Viimeisenä kesänään hän esiintyi muun muassa Seinäjoen Provinssirockissa.

Musiikki ei siis elänyt vain tanssilavoilla, vaan myös festareilla, yökerhoissa ja nuorten juhlissa. Kuten eräs fani kuvaili: kun dj laittaa Klabbin biisin soimaan, parikymppinen yleisö laulaa mukana.

Palkinnot, tunnustukset ja hiljainen isänmaallisuus

Kari Tapio sai uransa aikana 21 kultalevyä, kahdeksan platinalevyä ja yhden tuplaplatinan. Hän voitti Emma-palkinnon parhaana miesartistina vuosina 1999 ja 2005 ja pokkasi Iskelmä-Finlandia-palkinnon vuonna 2003.

Hän oli myös Suomen rintamaveteraaniliiton kunniaristin saaja, ja hänessä kuvattiin olleen hiljaista isänmaallisuutta.

Elämäkertakirjan mukaan Karin isä Jaakko oli ollut sotavankina ja kulkenut aatteellisesti pitkän tien, mutta lopulta sekä isä että poika olivat hiljaisen isänmaallisia miehiä. Kari tuki esimerkiksi Harri Holkeria ja Riitta Uosukaista presidentinvaaleissa.

Lue myös: Maksaisitko tästä ”Kari Tapion pihagrillistä” 2 500 euroa?

Kuolema ja hautajaiset

Kari Tapio kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 7. joulukuuta 2010 kotonaan Espoossa. Hän oli 65-vuotias.

Siunaus toimitettiin Tapiolan kirkossa Espoossa avoimena tilaisuutena. Kirkko täyttyi ystävistä ja ihailijoista, ja väkeä oli myös kirkon ulkopuolella. Kari on haudattu Gräsan uurnalehtoon Espoon Olariin. Samaan hautaan haudattiin myöhemmin leski Pia.

Suonenjoen kaupunki on pystyttänyt Kari Tapion kunniaksi muistomerkin torin laidalle, ja Espoossa hänen hautamuistomerkkinsä on kuvanveistäjä Kimmo Pyykön suunnittelema.

80-vuotisjuhlakiertue ja kesän 2026 Myrskyn jälkeen -näytelmä

Kari Tapion syntymästä tulee marraskuussa 2025 kuluneeksi 80 vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan eri puolilla Suomea.

Juhlavuoden kunniaksi on käynnissä laaja Kari Tapio 80 vuotta Olen suomalainen -juhlakiertue, joka starttasi heinäkuussa Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilta ja päättyy joulukuussa Espoon kulttuurikeskukseen, mutta jatkuu tiettävästi vielä vuonna 2026.

Lue myös: Kari Tapio täyttäisi 80 vuotta: juhlakiertue tekee kunniaa legendalle – hurja esiintyjäkattaus

”On hienoa päästä taas Kari Tapion laulujen ääreen ja näin kunnioittaa isäni elämäntyötä ja laulajan uraa”, kertoo konserttikiertueen järjestelyistä vastaava Kari Tapion poika Joona Jalkanen.

Kiertueella Karin lauluja tulkitsee poikkeuksellisen iso joukko eturivin artisteja, muun muassa Eino Grön, Marita Taavitsainen, Saija Tuupanen, Mikko Alatalo, Tuure Kilpeläinen, Anneli Mattila, Tommi Soidinmäki, Jenna Bågeberg, Tarja Lunnas, Kalle Jussila, Sakari Kuosmanen, Kari Vepsä, Sami Hintsanen, Bablo, Kari Hirvonen ja Marco Lundberg.

Lisäksi konserteissa vierailevat muiden muassa Ilkka Vainio, Eikka Eronen, Juha-Pekka Rusanen, Jarkko Järvenpää, Petri Ryynänen, Lloyd Libiso, Pasi Flodström, Antti Heikkinen, Juse Venäläinen, Ilja Teppo ja Aku Sipola. Kiertueen orkesteria johtaa Karin poika Jani Jalkanen.

Kesällä 2026 Jyväskylän seudulla tehdään toisenlainen kunnianosoitus. Ränssin Kievarin kesäteatterissa saa ensi-iltansa Myrskyn jälkeen -musiikkinäytelmä, joka kuljettaa katsojat Karin lapsuudesta ja mäkihyppääjävuosista laulajanuran huipulle ja viimeisiin esiintymisiin.

Näytelmässä Kari Tapion roolia esittää kolme eri näyttelijää: Eikka Eronen nuorena Karin, tangokuningas Jarno Kokko uran nousuvuosien Karin ja pitkän linjan näyttelijä Turkka Mastomäki myöhemmän elämän Karin. Näytelmän musiikista vastaa Jani Jalkanen, joka johtaa orkesteria.

Ränssin Kievarin esitys jatkaa linjaa, jossa suomalaisen kevyen musiikin ikoneista tehdään suuria musiikkinäytelmiä. Nyt vuorossa on mies, jonka lauluja suomalaiset osaavat ulkoa tavalla, joka on harvinainen jopa iskelmän historiassa.

Lue myös: He näyttelevät Kari Tapiota kesän suurmusikaalissa

Laulajalegendan tarina elää yhä

Kun tänä vuonna pysähdytään sen äärelle, että Kari Tapion syntymästä on 80 vuotta, muistetaan usein muutama laulu: Olen suomalainen, Myrskyn jälkeen, Laula kanssain, Viisitoista kesää.

Mutta laulujen takana on pitkä matka: mäkihyppääjäksi aikonut lapsi, latoja, baarien ja tanssilavojen sitkeä kiertäjä, salaa seurusteleva nuori pari, perhe, joka kasvoi keikkabussissa, virheensä myöntävä ja ne korjaava työntekijä, hiljainen isänmaallisuus ja lopulta koko kansan tuntema sinivalkoinen ääni.

Siksi Kari Tapion tarina ei päättynyt päivämäärään joulukuussa 2010. Se jatkuu jokaisessa juhannusillassa, jokaisella tanssilavalla ja jokaisessa hetkessä, jossa joku laittaa soimaan Olen suomalainen tai Myrskyn jälkeen.

Laulut elävät. Ja niiden kautta elää yhä myös laulajalegenda, jonka syntymästä on nyt 80 vuotta.

❱ Haluatko lukea lisää artisteista, joiden tarina jatkuu heidän musiikkinsa kautta?
Tanssiin.fi muistaa suomalaisen musiikin tekijöitä ja kertoo lempeästi heidän elämästään ja perinnöstään.